- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kuokka yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, liivi ja 2 muuta kieltä
Lähtökohtana lähinnä liettuan (murt.) kriùkininkas ’kuokkavieras’, johdos sanasta kriùkis ’koukku, kainalosauva, hiilihanko’.
Liettuan sana viittaa alun perin kepin kanssa kulkevaan kerjäläiseen.
Lainalähde: Koska suomi kuokka ei äänneasultaan hyvin sovellu suomalais-permiläinen kaudelta peräisin olevaksi sanaksi, sana saattaakin olla germaanista alkuperää, vertaa hollanti hoek, englanti hook ’haka, hakanen, koukku jne.’ ← germaaninen *hōka-. Vertaa kokka, koksari, koukku.
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kōkka, kōkkia |
|---|---|
| karjala | kuokka, kuokos, kuokkie |
| lyydi | kuok(ke̮) (mon. ‑kad) ’kuokka; puinen kokkarenuija’, kuokaińe ’(oven)haka’, kuokkida ’kuokkia; nuijia (turpeita, paakkuja), hakata (tikka nokallaan puuta)’ |
| vepsä | kok (g. ‑an) ’kuokka; telso’, kokta, kokkida ’kuokkia maata; kovertaa puuta telsolla; nokkia, nokallaan pistää; nykiä (kala onkea)’ |
| vatja | kōkka ’kuokka’, kōttšia, (vatjan Kukkosin murre) kōkkia ’kuokkia’ |
| – | huomaa myös viro kook (g. koogu) ’koukku’, koogitseda ’koukkia’, kookida ’koukata, koukkia’ |
| liivi | kūok ’koukku’ |
(suomi → pohjoissaame guokˈke ’kuokka’, guokˈkât ’kuokkia, kaivaa’; suomi kuokka → ruotsi murt. Suomi kōkko, kōka jne. ’kuokka’, suomi kuokkia → ruotsi murt. Suomi kōkk(a) jne. ’kuokkia’; itämerensuomi *kōkka ? → liettua kúoka(s), kúoka ’paksupäinen keppi, nuija’, latvia koks ’puu’)
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| udmurtti | kokt́śani̮, kukt́śani̮ ’hakata kuokalla’, kokt́śan, kukt́śan ’kuokka’ |
|---|---|
| komi | kokni̮ ’kuokkia’, kokalni̮ ’nokkia’, kokan ’kuokka; kuokan tapainen koverruskirves’. |
Samaa juurta olevia sanoja
(olla) vieraisilla
Johd. sanasta vieri1 (katso tätä). — suomi, osaksi karjala → pohjoissaame vieres (uumajansaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’vieras, outo; syrjäinen; ei sukulainen’.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vēras ’outo, vieras; kestivieras’, vērahisse ’vieraisille’, vērastā ’olla vieraissa’ |
|---|---|
| karjala | vieras ’vieras, outo’, vierastoa ’vierastaa, arastella vieraita; vieroksua’, vierastuo ’vieraantua’ |
| lyydi | vieraz ’vieras, toisen oma; outo, tuntematon’, vierastada ’vierastaa’ |
| vepsä | veraz ’vieras, toisen oma; tuntematon, outo’, verastada ’vierastaa, arastella’ |
| vatja | vē̮raz ’vieras, outo; kestivieras’, vē̮rezis ’vieraisilla’ |
| viro | võõras ’vieras, tuntematon, outo; vierailija, kestivieras’, võõrastada ’vierastaa, ujostella’, võõrusel ’vieraisilla’ |
| liivi | vērəz, liivin länsimurre vīrəz ’vieras, outo’, vē̮rbə, liivin länsimurre vīrgə ’vieraantua’. |
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus kuokkavieras.