- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan vetää yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä
Lähtökohta: indoeurooppalainen taholla on äänneasultaan ja merkitykseltään samantapaisia verbejä, ja kyseessä onkin oletettu olevan vanha laina ← indoeurooppalainen, vertaa indoeurooppalainen *wedh-, *wed-: avesta vad- ’kuljettaa; ottaa puolisokseen’, muinaisiiri fedid ’kuljettaa, kantaa, noutaa’, liettua vèsti, (prs.) vedù ’johtaa, kuljettaa’, muinaiskirkkoslaavi vedǫ, vesti ’sama merkitys’
Vastineet sukukielissä (10 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vettǟ ’vetää, kuljettaa; vetää puoleensa’, veto ’veto; talvinuotta-avannolta toiselle ulottuva matka’ |
|---|---|
| karjala | veteä ’vetää; kuljettaa; viedä; johdattaa; houkuttaa’, vejätteä ’vedättää, kuljettaa, rahdata; kuluttaa; johdattaa, houkuttaa’, veto ’vetäminen, kuljetus’ |
| lyydi | vedädä ’vetää, kuljettaa; hoitaa asiat’, vedattada ’kuljettaa, taluttaa’, vedo ’vetäminen’ |
| vepsä | vedada ’vetää, kuljettaa; tuulla; taivuttaa, houkutella; olla jnk painoinen’, vedatada ’kuljettaa; venyttää’, vedoudakse̮ ’vetelehtiä’ |
| vatja | (Tsv) vetä-, vettǟ ’vetää, kuljettaa’, veätte-, veättä ’viedä, kuljettaa; houkutella’, veto ’vetäminen, kuljetus, toimitus’ |
| viro | vedada ’kuljettaa, vetää’, vedelda ’vetelehtiä’, vedu ’kuljetus, veto’, vedur (uud. ← suomi) ’veturi’ |
| liivi | vieʾddə ’vetää, kuljettaa; olla jnk painoinen; hieroa kevyesti’ |
(suomi → pohjoissaame veđatit ’kuljettaa (porolla tai hevosella)’, pohjoissaame vēđur (luulajansaame inarinsaame) ’perässä vedettävä ahkio’, (suomi tai ka →) turjansaame vietted ’pyytää tietynlaisella verkolla’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ersämordva | ersämordva ved́ams, mokšamordva väd́ams ’viedä, kuljettaa, taluttaa’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari wiδem, itämari wüδem ’viedä, taluttaa’ |
| unkari | (kausat.-johdos) vezet ’johtaa, ohjata, opastaa; kuljettaa’. |