pa­kis­ta

verbi/ˈpɑkistɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pa-kis-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitykset

  1. yksikön elatiivi sanasta pakki
  2. jutella, jutustella

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Niin meni päivä; ikäpuolella viinikellarissa vanhan torin vieressä, edessä temppelipilarit ja portit, pakisten isännän kanssa italialaisen viininviljelyksen vaikutuksesta Suomen runouteen.
— Joel Lehtonen, Myrtti ja alppiruusu; Punainen Mylly
pakisee Hilippa huolettomasti veneensä perästä.
— Simo Eronen, Kreivin kaupunki I-II
Sanaa pakina on johdettu verbistä pakista ' jutella, puhella (huolettoman kevyesti) '.
— Wikipedia: Pakina

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pakista lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ruotsi on kironnut, pakisee eukko surumielisesti, nuorikon kahvia puuhaillessa.
— Samuli Paulaharju, Matkakertomuksia Karjalan kankahilta
Hetken kuluttua koko joukko tuli eteiseen ja kokoontui sitten keittiöön, iloisesti pakisten ja nauraen.
— Lucy M. Montgomery, Annan nuoruusvuodet
He istuivat ja pakisivat hetkisen aikaa, siksi kunnes matka-arkku oli täyteen ladottu.
— Lars Dilling, Lahjakas
He pakisivat nyt hiljaa lapsuudenmuistoistaan, lämpöisesti toisiinsa katsellen.
— Joel Lehtonen, Kerran kesällä

Etymologia

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
itämurteet
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi, luulajansaame

(? ← karjala),:

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalapaissa (prs. pakisou, pakajau) ’sanoa, kertoa; moittia, panetella’, pakisija ’puhuja; (paljon) puhuva’, pakina ’puhe; juttelu; (mon.) tarina; puhetapa’
lyydipagišta ’puhua, jutella, keskustella’, pagižī ’puhuja’, pagin ’puhe, pakina, keskustelu’
vepsäpagišta ’puhua’, pagin ’keskustelu, juttelu; pakina; puhe(tapa); (mon.) huhu, juoru’
vatja(Tsv) pakize̮- ’ritistä, räiskyä, jyristä, ryskyä’
viropagiseda ’natista, kitistä; vilistä, kuhista’, pagi ’tuulen tai sateen puuska’, pagin (g. ‑a) ’puuska; vauhti’
liivi(salatsinliivi) pagat ’puhua’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

luulajansaameluulajansaame pāhko (eteläsaame uumajansaame piitimensaame) ’sana’, ruotsinsaame pakot ’puhua’, kildininsaame pa´ggeδ (turjansaame) ’kiistellä’ (sekä pohjoissaame bakˈkudit (inarinsaame) ’sanoa, puhua, huudahtaa’, ellei tämä kuulu samaan yhteyteen kuin pohjoissaame bakˈkum ’käsky’ s.v. pakko1); saame sanat voivat olla myös vanh. lainoja ← itämerensuomi.

Samaa juurta olevia sanoja

Tutkimuskirjallisuutta (12)
  • Ganander 1787 NFL 2 314a (sm pakina ~ lp paku)
  • Porthan 1801 OS 4 323 (+ ka)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 98 (+ ve)
  • T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 29 (sm ~ lp)
  • Kettunen 1938 LivW 269 (li ~ ka ve vi)
  • Hakulinen 1941 SKRK 1 234 (merk. alk. ehkä ’puhista, puhaltaa’)
  • Siro 1949 SUST 93 106–16 (+ ly va)
  • Toivonen Vir 1949 49–50, 180–81 (ims ~ lp)
  • SKES 1958 467 (lp ? ~ ims t. < ims)
  • E. Itkonen 1960 LpChr 79 (ims ~ lp)
  • Ruoppila 1967 KalKansank 32–33, kartta 32
  • EEW 1982–83 1881

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • chaffer

Esiintymistiheys

387 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 66 (rohkaista)

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin pakista taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpakisenpakisinolen pakissutolin pakissut
sinäpakisetpakisitolet pakissutolit pakissut
hänpakiseepakision pakissutoli pakissut
mepakisemmepakisimmeolemme pakisseetolimme pakisseet
tepakisettepakisitteolette pakisseetolitte pakisseet
hepakisevatpakisivatovat pakisseetolivat pakisseet
passiivipakistaanpakistiinon pakistuoli pakistu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpakisisinolisin pakissut
sinäpakisisitolisit pakissut
hänpakisisiolisi pakissut
mepakisisimmeolisimme pakisseet
tepakisisitteolisitte pakisseet
hepakisisivatolisivat pakisseet
passiivipakistaisiinolisi pakistu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpakise—
hänpakiskoonolkoon pakissut
mepakiskaamme—
tepakiskaa—
hepakiskootolkoot pakisseet
passiivipakistakoonolkoon pakistu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpakissenlienen pakissut
sinäpakissetlienet pakissut
hänpakisseelienee pakissut
mepakissemmelienemme pakisseet
tepakissettelienette pakisseet
hepakissevatlienevät pakisseet
passiivipakistaneenlienee pakistu

Infinitiivit

1. infinitiivipakista
1. inf. pitkä muotopakistakseen
2. inf. inessiivipakistessa
2. inf. inessiivi, passiivipakistaessa
2. inf. instruktiivipakisten
3. inf. inessiivipakisemassa
3. inf. elatiivipakisemasta
3. inf. illatiivipakisemaan
3. inf. adessiivipakisemalla
3. inf. abessiivipakisematta
3. inf. instruktiivipakiseman
4. infinitiivipakiseminen
5. infinitiivipakisemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipakiseva
Passiivin 1. partisiippipakistava
Aktiivin 2. partisiippipakissut
Passiivin 2. partisiippipakistu
Agenttipartisiippipakisema
Kieltopartisiippipakisematon

Riimit

-ɑkistɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pakista. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pakista