pak­ki

substantiivi/ˈpɑkːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pak-ki (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 4 229. yleisin sana

Merkitykset

  1. (puhekieltä)puolustuspelaaja, puolustaja
  2. armeijan käyttämä ruokailuastia, kenttäkeittoastia
  3. kantokahvalla varutettu laatikko; työkalupakki, kalastuspakki
  4. (merenkulku)aluksen kannen keulaosa
  5. (arkikieltä)auton tms. peruutusvaihde
  6. (kuvaannollinen)hylkäys esim. tanssiin haussa, treffeille pyydettäessäMenin hakemaan tuota hyvän näköistä tyttöä tanssimaan, mutta tuli pakit.
  7. (slangia)vatsaPakki on ollut ihan sekaisin koko päivän.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"Tulkaa, la Vauguyon-parka", sanoi kuningas heittäytyen mukavasti lepotuoliin; "tulkaa, niin pakistaan vähän".
— Alexandre Dumas, Josef Balsamo
Sillä välin on priimuksen päälle ilmestynyt uusi pakki.
— Eino Hosia, Tuliholvin alla
Joidenkin pakkien sisällä on erillinen lautasosa, kun taas joissain on rautalangasta tehty kahva, ja joidenkin pakkien mukana tulee myös pakin alle kiinnitettävä spriipoltin, jonka avulla pakki muuttuu keittimeksi ilman nuotiotakin.
— Wikipedia: Kenttäkeittoastia

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pakki lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Tällä hetkellä hän edustaa Tanska AGF Aarhusia ja on pelipaikaltaan vasen pakki.
— Wikipedia: Adam Eckersley
Tosin tyttökin puolestaan teki parhaansa päästäkseen Malicornen pakeille.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II
Jokunen ja joskus meni sentään mieluummin etäällekin, paremman ammattimiehen pakeille.
— Pentti Haanpää, Heta-Rahko korkeassa iässä
Antoi pakit Havocille, koska pitää veljensä kaltaisista miehistä.
— Wikipedia: Fullmetal Alchemist

Etymologia

1pakki1 – kuppi, vati; kenttäkeittoastia; työkalulaatikko

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: back)
Vanhin tieto
Albin Stjerncreutz, 1863
Levinneisyys
jokseenkin yleinen

Lähtökohta: ← nykyruotsi back ’ruoka-astia’ ← keskialasaksa back tai hollanti bak ’sama merkitys’ ← latina bacca ’vesiastia’, nykyruotsi merk. myöhemmin myös ’ruokailuvuoro (laivassa); keulakoroke’; sana on lainautunut suomi:een myös viimeksi main. merk:ssä (katso pakka3).

2pakki2 – mennä pakkia ’peruuttaa kulkuneuvoa, mennä taaksepäin’

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: back)
Vanhin tieto
Albin Stjerncreutz, 1863
Levinneisyys
jokseenkin yleinen

Lähtökohta: ← nykyruotsi back, tanska bak, saksa back ’taaksepäin’ ← englanti (a)back, anglosaksi on bæc ’selkäpuolella, ‑puolelle’; nykyruotsi johd. backa ’peruuttaa (alus)’ → suomi pakata (paikoin rannikkomurt.) ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

3pakki3 – puolustaja (jalkapallossa, jääkiekossa)

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: back)
Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

pakki1 ’puolustaja (jalkapallossa, jääkiekossa)’; myös bakki

← ruotsi back ’puolustaja’ (← englanti back ’sama merkitys’ sanasta back ’taaksepäin, takaisin; takaosa, selkä’); vertaa bäkkiin, joka on suoraan englannista. Samaa alkuperää (ruotsi back) on pakki ’peruutus; peruutusvaihde; (pakit) kieltävä vastaus (tanssiinkutsuun, treffeille)’.

4pakki4 – työkalulaatikko; ruoka-astia (laivassa, kenttäoloissa)

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: back)

Helsingin slangissa

pakki2 ’työkalulaatikko; ruoka-astia (laivassa, kenttäoloissa)’

← ruotsi back ’(matala, puinen) laatikko; ruoka-astia’ ← keskialasaksa back tai hollanti bak ’sama merkitys’: sen sijaan pakloota ja pakkilaatikko ← ruotsi pack-låda ’kuljetus-, säilytyslaatikko’, joka liittyy sanoihin pack ’nippu, pinkka’ ja packa ’pakata’.

5pakki5 – pinkka, tukku (kangasta, paperia), korttipakka

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan pakka yhteydessä
Vastineita
inkeroinen

Lähtökohta: ← nykyruotsi varhaisempi uusruotsi pack, muinaisruotsi pakke, muinaisnorja pakki, muinaistanska pak(ke) ’pakka’ ← keskialasaksa pakke ’pakka, nippu’, josta puolestaan → viro pakk (g. paki) ’paketti; käärö’; suhde sanoihin pankka, pankko, pankku (etupäässä Kaakkois-Suomi Inkerinmaa) ’kangaspakka’ on epäselvä (vertaa pakka2). — skandinaavinen → (osittain suomi välit.) pohjoissaame pakˈkâ (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’pakka’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

inkeroinenpakka ’kangaspakka; korttipakka’

Samaa juurta olevia sanoja

6pakki6 – särkkä

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: backe)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan pakka yhteydessä
Vastineita
viro

Lähtökohta: ← nykyruotsi backe, muinaisruotsi bakke ’mäki, ahde, maa, piha’, muinaisnorja islanti bakki ’rantatörmä; harju, mäki’, tanska norja bakke ’mäki’ sekä tanska banke, nykyruotsi murt. bank ’kumpu, särkkä’ (← saksa bank ’sama merkitys’); viim. main. sanoihin vertaa myös pankka1, pankki1 ynnä siinä mainitut sanat.

skandinaavinen → eteläsaame baakkuo (uumajansaame) ’rinne, alamäki’; huomaa myös koltansaame pä´kke (kildininsaame turjansaame) ’tunturi, vuori, ylänne’ (itäsaame sana on ainakin äänt. identtinen s.v. pahka main. saame bakˈke ’pahka’ sanan kanssa).

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

viromurt. pakk (g. paka) ’korkeammalla maalla oleva pelto’

Samaa juurta olevia sanoja

7pakki7 – kiila, täyte; survin; tukipuu, kanki

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pakko yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, vatja, viro

Lähtökohta: Sana voi pohjimmiltaan olla germaaninen alkuperää (*spaka-, *spakō, vertaa keskihollanti spāke, spaecke ’tanko, paalu; pölkky’, hollanti spaak ’pinna, vääntötappi’, keskialasaksa spāke ’pinna’, muinaisyläsaksa spahha, spahho ’risu, risukimppu’), mutta omapohjainen onomat. lähtökohta lienee yhtä mahdollinen, vertaa pako2.

Jos sanan alkumerk. on ’lohko, (kuivuuttaan) haljennut puu’, se kuuluu yhteen s.v. pakahtua ja pakko1 main. sanojen kanssa. Yhtymäkohtia on myös pakata2 sanaan (merk:t ’kiila, suude’).

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpakko ’pölkky’
vatjapakko ’sama merkitys’
viropakk (g. paku) ’pölkky, pölli; (Wied myös) jalkapuu; kynnys; pölkyn varassa oleva keräyslipas; (viP) reen poikkipuu’ (tästä mahdollisesti → suomi pakko, pakka (Etelä-Suomi kaakkoismurteet) ’reen jalaksia yhdistävä puu, poikki-, tukipuu’).

Samaa kantaa kuin pakahtua (katso tätä) ja ilmeisesti myös pakko2; vertaa myös pakata2.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpakko ’pakko’, pakollīn ’pakollinen’, pakottā ’särkeä, kivistää; pakottaa’
karjalapakko ’pakko, välttämättömyys; (loits.) pakotus, kivistys’, pakoittoa ’pakottaa, panna jku tekemään jtak; kivistää, särkeä’, pakoitus ’kivistys, särky’
lyydipakottada ’särkeä, pakottaa, kirveltää’
vepsäpakutada ’jomottaa’
vatja(vatjan Kukkosin murre) pakottā ’pakottaa, kivistää’
viropakitada ’jomottaa, pakottaa, ahdistaa’, pakitsus (Wied pakitus) ’jomotus, pakotus’, pakk (g. paki) ’paine, ahdinko, hätä (Wied); kiire’
liivipaḱ ’pakottaa syömään’.

suomi → pohjoissaame bakˈkum (inarinsaame) ’käsky’, koltansaame pakkă (turjansaame) ’pakotus, kipu; tauti (T)’, pȧkkă ’pakko’, luulajansaame pahkkit ’tyrkyttää’, inarinsaame pȧkkuđ, koltansaame pȧkkăd (kildininsaame turjansaame) ’käskeä’; äänt. vaikeuksista huolimatta tähän kuulunevat myös pohjoissaame bagˈgo (inarinsaame) ’pakko’, bagˈgit ’pakottaa’; suomi → nykyruotsi murt. Suomi pakko ’pakko’, pakost, pakus ’pakosta’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • back

Esiintymistiheys

47 554 esiintymää · 18.1 / milj.

Suomi24
20.7
Sanomalehdet
12.6
Aikakauslehdet
7.5
Wikipedia
2.1
Reddit
7.8
Tekstitykset
6.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: pakit 43 % · pakkeja 14 % · pakki 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑkːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pakki. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pakki