kar­ju­a

verbi/ˈkɑrjuɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kar-ju-a (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 14 055. yleisin sana

Merkitykset

  1. yksikön partitiivi sanasta karju
  2. (myös eläimistä) huutaa matalalla särjetyllä äänellä
  3. (kuva)puhua hyvin lujalla äänellä ja hyökkäävästi

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Ja yhtiön päällysmiehet kirjoittivat heidät luetteloihin, jakoivat heidät eri työmaille, karjuivat, huusivat, järjestelivät.
— Jalmari Kara, Petsamon rata
Jäntevä musta käsi oli kiristänyt jousenkaarta, Horta, metsäkarju, hyökkäsi, jolloin musta sinkautti pienen myrkkynuolen, ja Tarzan näki sen lentävän nopeasti kuin ajatus ja iskevän karjun harjaniskaan.
— Edgar Rice Burroughs, Tarzan apinain kuningas
He saattoivat karjua mielipuolisesti, hakata esineitä yhteen, huitoa asein näkymätöntä vastustajaa, viiltää itseään tai nostaa paljain käsin kiukaalta kuumia kiviä.
— Wikipedia: Berserkki

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan karjua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hän vaipui siis veneen pohjalle, karjuen raivosta ja purren vimmoissaan käsiään.
— vanh. Alexandre Dumas, Monte-Criston kreivi
Kun tämä näki Matin aikeet, hyökkäsi peto Mattia kohden ja karjui kauheasti.
— Pietari Päivärinta, Syyslehtiä
Leijona karjui pimennossa oikealla, herättäen suloista värähtelyä hänen ruumiissaan.
— Edgar Rice Burroughs, Kauhea Tarzan
Ne olivat ilkeitä lintuja, kamalasti karjuivat -- huomenna jo satoi, ja kuupanot kastuivat.
— Samuli Paulaharju, Rintakyliä ja larvamaita

Etymologia

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
karjala, viro

Onomat. sana, vertaa karista1, kaljua. Äänt. ja merkityksensä puolesta läheisiä mutta ilmeisesti kuitenkin erillistä onomat. lähtöä ovat udmurtti gori̮ni̮ ’nauraa täyttä kurkkua’, komi gorzi̮ni̮ ’huutaa, itkeä ääneen’, gerjalni̮ ’huutaa, itkeä’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakarjuo ’huutaa kovasti, karjua’, karjahtoa, karjahella; karjeh ’karjunta’
virokarjuda, karjutada ’karjua’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.roar
  • virokarjuma

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • bawl
  • roar
  • holler out
  • bark

Esiintymistiheys

8 863 esiintymää · 3.4 / milj.

Suomi24
3.7
Sanomalehdet
2.0
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
0.9
Reddit
1.6
Tekstitykset
3.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

Yleisimmät: karjuu 26 % · karjui 17 % · karjua 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin karjua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkarjunkarjuinolen karjunutolin karjunut
sinäkarjutkarjuitolet karjunutolit karjunut
hänkarjuukarjuion karjunutoli karjunut
mekarjummekarjuimmeolemme karjuneetolimme karjuneet
tekarjuttekarjuitteolette karjuneetolitte karjuneet
hekarjuvatkarjuivatovat karjuneetolivat karjuneet
passiivikarjutaankarjuttiinon karjuttuoli karjuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkarjuisinolisin karjunut
sinäkarjuisitolisit karjunut
hänkarjuisiolisi karjunut
mekarjuisimmeolisimme karjuneet
tekarjuisitteolisitte karjuneet
hekarjuisivatolisivat karjuneet
passiivikarjuttaisiinolisi karjuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkarju—
hänkarjukoonolkoon karjunut
mekarjukaamme—
tekarjukaa—
hekarjukootolkoot karjuneet
passiivikarjuttakoonolkoon karjuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkarjunenlienen karjunut
sinäkarjunetlienet karjunut
hänkarjuneelienee karjunut
mekarjunemmelienemme karjuneet
tekarjunettelienette karjuneet
hekarjunevatlienevät karjuneet
passiivikarjuttaneenlienee karjuttu

Infinitiivit

1. infinitiivikarjua
1. inf. pitkä muotokarjuakseen
2. inf. inessiivikarjuessa
2. inf. inessiivi, passiivikarjuttaessa
2. inf. instruktiivikarjuen
3. inf. inessiivikarjumassa
3. inf. elatiivikarjumasta
3. inf. illatiivikarjumaan
3. inf. adessiivikarjumalla
3. inf. abessiivikarjumatta
3. inf. instruktiivikarjuman
4. infinitiivikarjuminen
5. infinitiivikarjumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikarjuva
Passiivin 1. partisiippikarjuttava
Aktiivin 2. partisiippikarjunut
Passiivin 2. partisiippikarjuttu
Agenttipartisiippikarjuma
Kieltopartisiippikarjumaton

Riimit

-ɑrjuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Karjua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/karjua