sää

substantiivi/ˈsæː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

1 tavu · 3 kirjainta · Suomen kielen 1 207. yleisin sana

Merkitykset

  1. (murteellinen)sinä
  2. ilmakehän aistittavissa olevat olosuhteet; säämuuttujien (lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus- ja suunta, ilman kosteus jne.) tila, säätila, määrätyssä paikassa tiettynä hetkenä
  3. (arkikieltä)säätiedotusuutiset ja sää
  4. (murre)säie

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Sää oli nyt leutoa.
— Ernest Thompson Seton, Rolf salolla
Ei säiky kyitä, kytän nuolta, tuskan tupru-säitä, he horju ei, he torju ei, he ryntää.
— Eino Leino, Tuulikannel II
Tutkimusasemat tarkkailevat pohjoisnavan jäätä, lämpötilaa, syvyyttä, merivirtoja, säätä ja merielämää.
— Wikipedia: Pohjoisnapa

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan sää lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Silloin oli leuto sää ja päivänpaiste, joten ilmassa oli kuin jotakin keväistä.
— Zacharias Topelius, Talvi-iltain tarinoita 2
Viikonlopun aikataulu ja sää Raportti Ennen kilpailun alkua tuuli aika paljon.
— Wikipedia: Bahrainin Grand Prix 2007
Laivan liikehdinnästä ennustettiin säätä ja tuulen suuntaa ainakin Ahvenanmaalla.
— Wikipedia: Kirkkolaiva
Päivä oli puoli-pilvinen, sää leutoa ja keli, jollei juuri hyvä, niin mukiin menevä.
— Paul Ferdinand Leino, Kuinka Kettuniemellä kirkkoherra valittiin

Etymologia

1sää1 – ilma; myrsky, rajuilma

Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, unkari
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensǟ ’huono ilma; myrsky, rajuilma; sää’
karjalaseä ’sää, ilma; sade, ukkonen, myrsky; tuuli; mieliala, tuuli’
lyydišiä ’sää, ilma’
vepsäsä ’sää, ilma; rajuilma’
vatjasǟ ’paha ilma, rajuilma, myrsky’

Kaukaisemmissa sukukielissä

–?? komi si̮ne̮d ’kuumalla säällä esiintyvä auer; sinistä ilmaa muistuttava savu metsän yläpuolella’ (1. tavun vokaali tekee rinnastuksen hyvin epävarmaksi)
unkariég ’taivas; (vanh.) ilma’ (suomalais-ugrilainen *säŋᴈ).

Samaa juurta olevia sanoja

2sää2 – säie

Vanhin tieto
Bartholdus, 1714
Levinneisyys
länsi- ja savolaismurteet
Vastineita
udmurtti, komi, etelämansi, itähanti, unkari
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

udmurttiśi ’karva, hius, jouhi, soittimen kieli’
komiśi ’karva, hius, jouhi; jouhista punottu nyöri’
etelämansietelämansi säw, itämansi säγ, länsimansi sǟ, pohjoismansi saγ ’palmikko’, etelämansi säw-, itämansi länsimansi säγ-, sǟγ-, pohjoismansi saγ- ’punoa, palmikoida’
itähantiitähanti söγ, etelähanti pohjoishanti sew ’palmikko’, itähanti söγ-, etelähanti pohjoishanti sew- ’punoa, palmikoida’
unkarisző ’kutoa’, johd. szövet ’kangas, kudos’

(suomalais-ugrilainen *śäŋᴈ; vertaa myös säie).

Samaa juurta olevia sanoja

3sää3 – sinä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan sinä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 13 muuta kieltä

Pronominit edustavat kahta eri tyyppiä: *tin(ᴈ) / *tän(ᴈ) (→ itämerensuomi, mari, udmurtti, komi, unkari) ja *tun / *tə̑n (→ saame, mordva, samojedi). Saman konsonanttiaineksen sisältäviä vastaavia pronomineja on myös muissa kielikunnissa: jukagiiri tet, muinaisintia tvám, latina tu, nykysaksa, nykyruotsi du ’sinä’. Sen sijaan osassa uralilaisia kieliä (mansi, hanti) 2. persoonien pronominin alkukonsonanttina on n-. Katso myös te.

Vastineet sukukielissä (19 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensiä
karjalasie, sinä
lyydisina, sinä
vepsäsina, sińä, sä
vatjasiä
virosa, sina
liivisa, sinā ’sinä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamedon
mordvaton
länsimarilänsimari təń, itämari tə̑ń, tə̑jə̑, tə̑j
udmurttiton (adess. ti̮nad)
komite (adess. tenad)
unkarite ’sinä’, vanh. ten-magad ’sinä itse’
enetsitod́i
nganasanitannaŋ
selkuppitat, tan
kamassi, koibaali, matoritan ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • weather
  • atmosphere

Esiintymistiheys

245 439 esiintymää · 93.5 / milj.

Suomi24
31.5
Sanomalehdet
1495.3
Aikakauslehdet
202.4
Wikipedia
2.1
Reddit
14.0
Tekstitykset
7.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 18 (maa)

Yleisimmät: säästä 25 % · sää 18 % · sään 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-æː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sää. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sää