1tikku1 – puusta irronnut pieni sälö, puikko tms.; puikkomainen kappale; päre; sukkapuikko; viikatteen hioin
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: sticka)
- Vanhin tieto
- Ericus Erici Sorolainen, 1621
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala
Lähtökohta: ← nykyruotsi sticka, murt. Suomi stikko ’tikku; sukkapuikko; (murt. Suomi myös) viikatteen hioin’, myöhäinen muinaisruotsi stikka ’tikku’ (keskialasaksa sticke ’terävä keppi; puikko, neula; paalu’).
viro tikk (g. tiku) ’tikku’ ← joko alasaksa tai ehkä ruotsi, mahdollisesti myös suomi vaikutusta; luulajansaame stihkkō (uumajansaame) ’kyynärä; (Lu myös) tulitikku’ ← skandinaavinen; inarinsaame tikku ’tikku, sälö’, tikkur ’villatakki, ‑paita’ ← suomi.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tikku ’tikku, pieni lastu’ |
|---|---|
| karjala | tikku ’sama merkitys; sukkapuikko’, tikuttoa ’neuloa puikoilla’ |