hu­vi­tus

substantiivi/ˈhuʋitus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hu-vi-tus (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 17 217. yleisin sana

Johdettu sanoista: huvi, huvittaa

Merkitys

  1. huvia ja iloa tuottava asiaMonet viettävät vapaa-aikaansa huvitusten parissa.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Mua kiusaa kaikki, kaikki huvitukset, — ja toisten korut näen kärsimyksin... Sua odottelen, oma kyyhky, pääsky!
— Joel Lehtonen, Kiinalainen intermezzo; Rahvaanihannoitsijan Damaskus
Tora tohtoreitten, rikkiviisas, Oppikammareitten kankeus, Kyllä sitä kerraksi jo piisas — Sijan saakoon leikki, huvitus.
— Th. Rein, Leo Mechelinin elämä
Hän kuvaili eloisasti näkemiään asioita: miehiä, joille maksettiin siitä, että heidän kurkkunsa viillettiin auki julkiseksi huvitukseksi, ja pääkallojen naulaamista oviaukkoihin sotasaaliina.
— Wikipedia: Poseidonios

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan huvitus lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Pitäisi mennä aikaisemmin levolle ja kieltäytyä seuraelämän huvituksista...
— Honoré de Balzac, Taikatalja
Meillä oli keskenämme monta viatonta huvitusta, joissa aika kului rattoisasti.
— K. Raitio, Toinen lukukirja kansakoulujen tarpeiksi
Mutta heidän joukossaan oli muuan mies, joka nautti tästä huvituksesta aivan erikoisesti.
— Jack London, Susikoira
Heittäydyin huvitusten pyörteeseen, jotka olivat samalla kertaa tyhjiä ja nautintorikkaita.
— Honoré de Balzac, Taikatalja

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hupa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro, ersämordva, unkari
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhupa ’huono, heikko; helposti kuluva’, huppēla ’pieni, heikko (lapsesta)’
karjalahupa ’pieni, huono, hoikka; nopeasti kuluva’, hupi ’huvi’, hupaine ’pieni’, hupaisa ’hupeneva’, huveta (prs. hupenou), hupavuo ’vähetä, pienetä’
lyydihuba ’pieni’, hubeta ’pienetä, vähetä’
vepsähuba ’huono, heikko’, hubeta, hubenuda ’huveta, vähetä’
virohuba, ‑ne, ‑s, murt. hube ’murea, rapea, hauras, löyhä; mieluisa, hauska, hupaisa’, huvi (uud. 1800-luv., ilmeisesti ← suomi) ’mielenkiinto, kiinnostus; etu, hyöty’, huvitada ’kiinnostaa’
–? liivi obāz, obāĺi, oʾbbi ’myöhäinen’, oʾbbə ’myöhään’

(suomi → luulajansaame håhpē ’ravitsematon ruoka’, pohjoissaame hoppe, hopˈpel, inarinsaame hoppeel ’hupeneva, pian loppuva’, nykyruotsi murt. Suomi hopo(gär) ’sama merkitys’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva tšova, tšovińe, mokšamordva šə̑va, š(ə̑)vańä ’ohut, hieno’
unkarisovány ’laiha; niukka, hedelmätön’.

Englanninkieliset vastineet

  • recreation
  • amusement
  • beguilement
  • distraction

Esiintymistiheys

6 626 esiintymää · 2.5 / milj.

Suomi24
2.7
Sanomalehdet
2.7
Aikakauslehdet
1.9
Wikipedia
1.6
Reddit
1.7
Tekstitykset
1.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: huvitus 23 % · huvituksiin 16 % · huvitusta 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uʋitus

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huvitus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huvitus