- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan hyvä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | hüvä ’hyvä’, hüvvöittǟ ’hyvittää’, hüvvǖs ’hyvyys; omaisuus, tavarat’, hüväst ’hyvästi!’ |
|---|---|
| karjala | hyvä ’hyvä; onnellinen, tyytyväinen, miellyttävä; kaunis; runsas, sievoinen’, hyväillä ’hyvitellä, lohdutella; pitää hyvänä’, hyvitteä ’hyvittää, palkita, auttaa, lohduttaa’, hyvys ’hyvyys; hyöty; omaisuus’, hyvästi ’hyvin; (uud.) hyvästi!’ |
| lyydi | hüvä ’hyvä’, hüvüz ’hyvyys, hyvä, hyöty’, hüväštš ’hyvin’ |
| vepsä | hüvä ’hyvä’, hüvüz, h́üvüź ’hyvyys; varat, omaisuus’ |
| vatja | üvä ’hyvä’, üvǖz ’hyvyys’ |
| viro | hea, murt. hää ’hyvä’, hästi ’hyvin’ |
| liivi | je̮vā ’hyvä; oikea’, je̮vīst ’hyvin’ |
(kantasuomi *šüvä → kildininsaame šuvvă (turjansaame) ’hyvä’, piitimensaame šuvies, luulajansaame sjuvēs ’halukas’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| – | ? saame sâvvet ’parantua (esimerkiksi haava)’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva tšiv ’hyvä, kelvollinen’, mokšamordva tšiva(ń) ’vieraanvarainen’ |
| – | ? mari šu ’terve’, šu li ’tervetuloa’ |
| – | ? udmurtti šońer ’suora, oikea, tosi, rehellinen, tarkka, sopiva’ |
| – | ? komi šań ’hyvä’ |
| unkari | ig-: igen ’kyllä; sangen’ |
(permiläinen ja unkari sanat edellyttävät lähtömuotoa *šᴈŋᴈ, joka suomi (osittain myös mordva) kannalta olisi mahdollinen; saame sana viittaa sanansisäiseen *v-äänteeseen).
Lue myös Kotuksen kirjoitus hyvä ja parempi.