pin­ne

substantiivi/ˈpinːeˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pin-ne (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitykset

  1. (lääketiede)hermon puristustila
  2. sisäpaikallissijoissa tukala tilanneolla pinteessä, joutua pinteeseen

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

— On totta, että minä seurasin häntä, koska tahdoin nähdä, mihin hän panisi... niin... tuota, erään esineen, jota minä kaipasin... ja että hän oli jäänyt pinteeseen, josta minun täytyi hänet auttaa.
— Ilmari Jäämaa, Sininen norsu
Kuljettaja ja vänkäri päästivät ensin Mäen emännän pinteestään, emännän, joka huokaili murtuneena, että tohtori oli käskenyt olla hyvin varovainen, ja sitten tapahtui heti tällaista...
— Pentti Haanpää, Heta-Rahko korkeassa iässä
Viidennessä erässä molemmilla oli murtopalloja, mutta tiukan paikan tullen molemmat selvisivät pinteestä.
— Wikipedia: Roger Federer

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pinne lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ehkä tässä tarjoutui hänelle keino selviytyä pinteestä.
— Edgar Rice Burroughs, Hollywoodin tyttö
Ei kukaan meistä ole milloinkaan ennen nähnyt Bostilia näin pahassa pinteessä.
— Zane Grey, Tuliharja
Päästimme miekkosen pinteestä; hänen jalkansa oli katkennut.
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Hän oivalsi olevansa pinteessä, josta hänen ei olisi helppo selviytyä.
— Edgar Rice Burroughs, Hollywoodin tyttö

Etymologia

1pinne1 – hermon tai verisuonen puristustila; paperiliitin

Vanhin tieto
Christianus Erici Lencqvist, 1782
Levinneisyys
melko laajalti murt., ei Varsinais-Suomi Vermlanti Inkerinmaa
Vastineita
udmurtti, komi, etelämansi, hanti, unkari

(suomi → pohjoissaame (bâhain) binˈdâgiin ’pinteessä’, luulajansaame pinʿtakin ’puuhun tai kiveen sidotussa lieassa (poro)’; suomi ? → viro murt. pindes ’lamassa, surkastuneena (kasvu)’)

Toisen selityksen mukaan pinne on pinnata v:iin liittyvä epäsäännöllinen johdos, jonka vartalon ‑nt- voi olla pintta sanan (katso pinnata) vaikutusta tai muuta myöhempää analogiaa.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

udmurttipodi̮ni̮ ’sulkea (ovi); asettaa mehiläispesä puuhun’
komipe̮dni̮ ’sulkea, panna kiinni’
etelämansietelämansi itämansi länsimansi pänt-, pohjoismansi pant- ’sulkea, panna kiinni’
hantipent- ’peittää; sulkea (ovi; I P); peittyä näkyvistä, mennä pilveen (aurinko; E P); upota, vajota (E)’
unkarifed ’peittää’

. Rinnastus tulee kyseeseen, jos oletetaan että on ollut kantasana pintää ’panna kiinni’ (jota ei ole tavattu murteissa, mutta sen sijaan Lönnr 1880 ’pingottaa, puristaa’, missä se voi olla teorioitu).

Samaa juurta olevia sanoja

2pinne2 – viikatteen terän (sitä jäykistävä) hamarapuoli ja siinä oleva paksunnos

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: pinna)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan pinnata yhteydessä

Lähtökohta: ← nykyruotsi pinna ’kiinnittää puunauloilla tai tapeilla, pingottaa kenkänahka lestille; varustaa piikeillä tai puolilla’ s:sta pinne ’pinna, puola; puunaula’ (katso pinna1, pinni1; tässä main. pinni ’pingotus, jäykistys’ varmaankin lähinnä ← nykyruotsi pinning ’pingotus’ sikäli kuin se yleensä kuuluu tähän). suomi sanaan on semanttisesti vaikuttanut s.v. pingottaa main. sanue, johon se voi muutenkin osittain liittyä, vertaa kinnata, jolla samoin on yhtymäkohtia useisiin äänt. läheisiin sanoihin (muun muassa kinkeä ’kireä, tiukka’, katso näitä). — suomi pinna ’paininpuu’ on merk:n perusteella ilmeisesti pinnata v:n takaperoisjohdos (johon varmaankin on vaikuttanut pintta ’paininpuu; poikkipuu’, joka puolestaan lienee pinnata ja piitta sanojen kontam.); samalla tavoin lienee syntynyt kuv. pinna: p. kireällä tai tiukalla ’hermot kireällä’, pitkä p. ’kärsivällisyys, maltti, hyvät hermot’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • jam

Esiintymistiheys

3 392 esiintymää · 1.3 / milj.

Suomi24
1.1
Sanomalehdet
2.2
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
0.7
Reddit
0.8
Tekstitykset
3.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48 (hame), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: pinteestä 41 % · pinteessä 35 % · pinteeseen 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inːe

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pinne. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pinne