no­ru­a

verbi/ˈnoruɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

no-ru-a (2 tavua) · 5 kirjainta

Johdettu sanasta: noro

Merkitys

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Eihän minulta puutu mitään", kuiskaili hän itsekseen, ravistaen päätään, kyynelten noruessa pitkäripsisten luomien alta.
— Jalmari Kara, Petsamon rata
Luumut olivat liedellä, kasari keskellä lattiaa, kulho oli särkynyt ja sokeri norui virtanaan, kuin olisi yrittänyt peittää makeaan kuoreen koko sekamelskan.
— Louisa M. Alcott, Tytöistä parhain
Se saattaa olla deskriptiivisana verbistä norua.
— Wikipedia: Virtavesi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan norua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kylmä hiki norui hänen kasvojaan pitkin kuin arbuusin kuorella valuva mehu.
— Tatu Vaaskivi, Yksinvaltias II
Ja köyryselkäisten raitojen alla joen kahvinkarvainen vesi noruu.
— Uuno Kailas, Silmästä silmään

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
Levinneisyys
jokseenkin yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro, liivi, saame
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinennoru ’räystäskouru; kouru mahlan juoksutusta varten’
karjalańorata (prs. ńorajoa), ńorissa ’lorista, liristä, litistä’, ńorahtoakseh ’lorahtaa’, ńorahuttoa ’lorauttaa’
vironõrutada ’valuttaa, heruttaa, noruttaa’, nõriseda ’tihkua, tiristä, pursua’
liivinoʾrrə (prs. norūb) ’valua, tippua (pois; vesi vaatteesta)’, norāstə ’valuttaa, tiputtaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamenjoarrât ’kaataa (varovasti), noruttaa’

. Deskr. sanoja. Vertaa nirua, norkko.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • trickle

Esiintymistiheys

199 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin norua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minänorunnoruinolen norunutolin norunut
sinänorutnoruitolet norunutolit norunut
hännoruunoruion norunutoli norunut
menorummenoruimmeolemme noruneetolimme noruneet
tenoruttenoruitteolette noruneetolitte noruneet
henoruvatnoruivatovat noruneetolivat noruneet
passiivinorutaannoruttiinon noruttuoli noruttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minänoruisinolisin norunut
sinänoruisitolisit norunut
hännoruisiolisi norunut
menoruisimmeolisimme noruneet
tenoruisitteolisitte noruneet
henoruisivatolisivat noruneet
passiivinoruttaisiinolisi noruttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinänoru—
hännorukoonolkoon norunut
menorukaamme—
tenorukaa—
henorukootolkoot noruneet
passiivinoruttakoonolkoon noruttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minänorunenlienen norunut
sinänorunetlienet norunut
hännoruneelienee norunut
menorunemmelienemme noruneet
tenorunettelienette noruneet
henorunevatlienevät noruneet
passiivinoruttaneenlienee noruttu

Infinitiivit

1. infinitiivinorua
1. inf. pitkä muotonoruakseen
2. inf. inessiivinoruessa
2. inf. inessiivi, passiivinoruttaessa
2. inf. instruktiivinoruen
3. inf. inessiivinorumassa
3. inf. elatiivinorumasta
3. inf. illatiivinorumaan
3. inf. adessiivinorumalla
3. inf. abessiivinorumatta
3. inf. instruktiivinoruman
4. infinitiivinoruminen
5. infinitiivinorumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippinoruva
Passiivin 1. partisiippinoruttava
Aktiivin 2. partisiippinorunut
Passiivin 2. partisiippinoruttu
Agenttipartisiippinoruma
Kieltopartisiippinorumaton

Riimit

-oruɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Norua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/norua