pol­veu­tu­a

verbi/ˈpolʋeu̯tuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pol-veu-tu-a (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 14 083. yleisin sana

Johdettu sanasta: polvi

Merkitys

  1. olla jonkun jälkeläinen; olla syntyisin, peräisin jo(i)staku(i)sta, jostakin suvusta tai kansasta taikka joltakin seudulta tms.Polveudun eräästä aatelissuvusta.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Nuo kolme puheena olevaa taloa ovat kaikki Wannis-suvun hallussa, ja monta sukupolvea on jo siirtynyt manalan majoille, siitä kuin seutuun asettui asumaan ensimmäinen Wanninen, suvun kantaisä, josta talojen nykyiset asukkaat polveutuvat.
— Oskar Adolf Forsström, Kuvia Raja-Karjalasta
Mies oli harvinaisen kookas, vaimo tavattoman pieni; molemmat polveutuivat vanhoista bretagnelaisista suvuista.
— René Bazin, Donatienne
Mecklenburgin herttua polveutui kahdesta eri naisesta, joihin ainakin myöhemmät kronikat liittävät ruotsalaisen, kuninkaallisen sukuperän, ja oli näiden pääperillinen.
— Wikipedia: Mecklenburg (suku)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan polveutua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Äitinsä Katariinan puolelta hän polveutui puolalaisesta kuningassuvusta, hänet kasvatettiin katoliseen uskoon ja valittiin katolisen Puolan kuninkaaksi.
— Zacharias Topelius, Maamme kirja
Caligula polveutui suoraan Augustuksesta; hänen isoäitinsä oli Augustuksen tytär Julia.
— Wikipedia: Caligula
Sankarieepoksen mukaan Troian hallitsijasuku polveutui dardanien suku-urhosta Dardanoksesta.
— Homeros, Ilias

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan polvi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 10 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (16 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpolvi ’polvi; mutka, polveke; sukupolvi’
karjalapolvi ’polvi; (polvi)nivel; mutka, polveke; ikä-, sukupolvi’, polvekeh ’mutka, polveke’, polvistuo ’polvistua; mennä mutkalle’, polvittoa ’painaa polvella; kiinnittää viikate varteen; kulkea mutkitellen; karttaa, välttää’
lyydipoĺv(i), pouv ’(ihmisen, eläimen) polvi; mutka (esimerkiksi viikatteen lyhyessä varressa); viikatteen lyhyt, väärä varsi’
vepsäpoĺv (mon. pouved) ’polvi’
vatjape̮lvi ’sama merkitys’
viropõlv (g. põlve) ’polvi; sukupolvi; ajanjakso, aika; tila’, põlvitada ’polvistua; olla polvillaan’, põlvili ’polvillaan, ‑lleen’, põlvik ’polvisukka, (Wied) polvihousut’
liivipūola ’polvi’, poĺĺəz, puoĺĺiz ’polvillaan, polvilleen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame buolˈvâ (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’(suku)polvi’
ersämordvaersämordva puĺaza, pumaža, mokšamordva pə̑lmańdžä ’polvi’, ersämordva puĺd́źams, mokšamordva pə̑ĺźams ’polvistua’
maripulwuj, pə̑lwuj ’polvi’ (wuj ’pää’)
nenetsipūlī, pūrī ’polvi’
enetsifuase, fosē (sei ’silmä’) ’sama merkitys’
nganasanifuegai ’sama merkitys’
selkuppipūle, pūlsej ’sama merkitys’ (sai ’silmä’)
koibaalipüsüt ’sääriluu’
matorihua ’polvi’
–? taigi pyzet́ ’sama merkitys’

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsihärstamma
  • viropõlvnema, pärinema

Englanninkieliset vastineet

  • descend

Esiintymistiheys

8 842 esiintymää · 3.4 / milj.

Suomi24
3.3
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
1.1
Wikipedia
19.7
Reddit
1.6
Tekstitykset
1.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: polveutuu 30 % · polveutuvat 29 % · polveutunut 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin polveutua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpolveudunpolveuduinolen polveutunutolin polveutunut
sinäpolveudutpolveuduitolet polveutunutolit polveutunut
hänpolveutuupolveutuion polveutunutoli polveutunut
mepolveudummepolveuduimmeolemme polveutuneetolimme polveutuneet
tepolveuduttepolveuduitteolette polveutuneetolitte polveutuneet
hepolveutuvatpolveutuivatovat polveutuneetolivat polveutuneet
passiivipolveudutaanpolveuduttiinon polveuduttuoli polveuduttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpolveutuisinolisin polveutunut
sinäpolveutuisitolisit polveutunut
hänpolveutuisiolisi polveutunut
mepolveutuisimmeolisimme polveutuneet
tepolveutuisitteolisitte polveutuneet
hepolveutuisivatolisivat polveutuneet
passiivipolveuduttaisiinolisi polveuduttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpolveudu—
hänpolveutukoonolkoon polveutunut
mepolveutukaamme—
tepolveutukaa—
hepolveutukootolkoot polveutuneet
passiivipolveuduttakoonolkoon polveuduttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpolveutunenlienen polveutunut
sinäpolveutunetlienet polveutunut
hänpolveutuneelienee polveutunut
mepolveutunemmelienemme polveutuneet
tepolveutunettelienette polveutuneet
hepolveutunevatlienevät polveutuneet
passiivipolveuduttaneenlienee polveuduttu

Infinitiivit

1. infinitiivipolveutua
1. inf. pitkä muotopolveutuakseen
2. inf. inessiivipolveutuessa
2. inf. inessiivi, passiivipolveuduttaessa
2. inf. instruktiivipolveutuen
3. inf. inessiivipolveutumassa
3. inf. elatiivipolveutumasta
3. inf. illatiivipolveutumaan
3. inf. adessiivipolveutumalla
3. inf. abessiivipolveutumatta
3. inf. instruktiivipolveutuman
4. infinitiivipolveutuminen
5. infinitiivipolveutumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipolveutuva
Passiivin 1. partisiippipolveuduttava
Aktiivin 2. partisiippipolveutunut
Passiivin 2. partisiippipolveuduttu
Agenttipartisiippipolveutuma
Kieltopartisiippipolveutumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Polveutua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/polveutua