e­si­val­ta

substantiivi/ˈesiˌʋɑltɑ/
Jaa

Yhdyssana: esi- + valta

Johdettu sanasta: valta

Merkitykset

  1. maallinen esivalta, yhteiskuntaa edeltävä joidenkin henkilöiden hengellinen valtuutus (esim. taivaallinen mandaatti) käyttää valtaa, mistä muodostuu yhteiskunnan ilmestyessä poliittinen auktoriteetti kyseiseen yhteiskuntaan
  2. (kuva)valtiovalta, julkista valtaa käyttävät viranomaisetSDP:llä on pitkät perinteet kapinoinnista laillista esivaltaa vastaan. (Jani Mäkelä, Twitter)

Etymologia

yhdyssana, esi, valta

Käännökset

  • engl.authorities, public power, magistrate, authority
  • ruotsiöverhet
  • saksaObrigkeit
  • ranskamagistrat, pouvoirs publics

Esimerkkilauseet

Kostoa se mies vain hautoo, kun kuulee, että olen esivallalle kannellut...
— Lauri Sauramo, Isä Johannes
Kuitenkaan ei hän voinut olla ohimennen huomauttamatta, ettei suinkaan hän karhua tanssittanut, sillä sehän tanssi, kuten korkea esivalta näki, aivan itsekseen.
— Eino Leino, Kootut teokset XII
Saarnoissa ei käsitellä yleisluontoisia kysymyksiä, kuten kirkko -oppia, esivaltaa ja kasvatusta, vaan lähinnä käytännöllisiä uskonelämän kysymyksiä, kuten sanan ja ihmisen kokemusten yhteensovittamista.
— Wikipedia: Anders Björkqvist

Englanninkieliset vastineet

  • authorities
  • public power
  • magistrate
  • authority

Esiintymistiheys

16 299 esiintymää · 6.2 / milj.

Suomi24
7.2
Sanomalehdet
4.6
Aikakauslehdet
1.8
Wikipedia
3.5
Reddit
3.3
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviesivalta
Genetiiviesivallan
Partitiiviesivaltaa
Essiiviesivaltana
Translatiiviesivallaksi
Inessiiviesivallassa
Elatiiviesivallasta
Illatiiviesivaltaan
Adessiiviesivallalla
Ablatiiviesivallalta
Allatiiviesivallalle
Abessiiviesivallatta

Riimit

-ɑltɑ

Kaikki riimit

Lähteet