- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan väki yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (14 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | väki ’ihmiset, väki’ |
|---|---|
| karjala | väki ’ihmisjoukko, rahvas, ihmiset; sotajoukko; voima; varat; lanta, maan kasvuvoima; (harv.) mytologiset olennot (esimerkiksi kalman väki); aika, melko’ |
| lyydi | vägi ’väki, voima; määrä; melko, aika’ |
| vepsä | vägi ’voima, väkevyys, paljous’, vägekaz ’vahva, väkevä; hedelmällinen (maa)’, vägitoiń ’voimaton, hedelmätön’ |
| vatja | vätši ’väki, kansa’ |
| viro | vägi (g. väe) ’voima; mahti, valta; sotaväki, ‑joukko’, väetada ’lannoittaa’, väeti ’voimaton, heikko’, väga ’hyvin, sangen, erittäin, kovin’ |
| liivi | väʾg, (SjW) veʾg ’valta, mahti; voima; lanta’, suodā-v. ’sotaväki, ‑joukko’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame viekkâ (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’melko(inen); melko suuri tai vahva; voima (In Ko Kld T); väki (talon- (In), sota- (Ko))’ (pohjoissaame vækkâ (luulajansaame) ’väki, kansa, suuri joukko; voima (etupäässä nautintoaineissa); lanta’ ← suomi) |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva vij, mokšamordva vi ’voima; mahti; joukko’ |
| mari | wi, wij ’voima’ |
| udmurtti | vi, vij: kat́-vi ’voima, kyky’, joz-vi ’kahden nivelen väli (kädessä, jalassa, sormessa); ruumiin jäsenet (kokonaisuudessaan)’ (joz ’nivel’) |
| komi | vi, vi̮j: je̮z-vi ’jänteet lihassa; (jäsenen, sormen, oljen) nivel, taive; solmujen väli putkessa, oljessa’ |
| etelämansi | etelämansi wäw, itämansi wɔ̈̄, länsimansi wā, pohjoismansi wāγ ’voima’ |
| itähanti | itähanti wöγ, etelähanti weγ, pohjoishanti wej ’voima, valta; raskas, vaikea (työ, elämä)’ |
| – | ? unkari vele ’hänen kanssaan; sen kanssa, sen avulla’, ‑vel ~ ‑val ns. sosiatiivin pääte (jossa l on taivutussuffiksi, vertaa pohjoismansi wāγəl ’jnk avulla’) |
| – | ?? nenetsi wika ’voima’ (ellei ← hanti). |
Lainalähde: ← germaaninen (kantaskandinaavi) *walđa, vertaa muinaisnorja, nykynorja vald ’valta, herruus; jnk hallinnassa tai omistuksessa oleva alue’, muinaisruotsi vald ’voima, valta, oikeus, väkivalta’, nykyruotsi våld, nykytanska vold ’väkivalta’.
Samasta lähteestä (osittain skandinaavinen, osittain itämerensuomi →) pohjoissaame valˈde (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’valtuus, valta’; suomi → pohjoissaame valˈdegodˈde (inarinsaame koltansaame) ’valtakunta’. — Katso myös vallita, valtuus (s.v. valtuuttaa).
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | valta ’hallinta-alue; valta; runsas’, vallallā ’vapaana’, vallallīn ’irtonainen’ |
|---|---|
| karjala | valta ’valta’, valloillah ’valloillaan, irti’, vallalline ’vapaa, vallaton, omavaltainen; oiva’, valta-, valtamosuoni ’valtimo tai laskimo’ |
| lyydi | vald(e̮) ’valta’, valdalīńe ’omavaltainen, vallaton’ |
| vepsä | vaud (g. ‑an) ’valta’, vaudau ’vapaana’, valdoiĺ ’sama merkitys’, vaudaĺīńe ’omavaltainen, tottelematon’ |
| vatja | valta ’valta, voima; kunta’, vallatō ’vallaton, kuriton’ |
| viro | vald (g. valla) ’kunta; valta’, vallali ’irti, vapaana’, vallatu ’vallaton, kuriton’, vägivald ’väkivalta’, meelevald ’mielivalta’ (kirjak. vallata ’hallita, osata’, valdav ’valtava’, vallutada ’valloittaa’, valdkond ’alue, ala’ ← suomi) |
| liivi | vālda ’hallinto; valta; alue, valtio’, vāldiń ’irrallaan, avoinna, vapaana’, vāldali ’omavaltainen; riippumaton’, vālda-meʾr ’Itämeri’ |