oi­val­taa

verbi/ˈoi̯ʋɑltɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

oi-val-taa (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 5 062. yleisin sana

Johdettu sanasta: oiva

Merkitys

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Luodit sattuivat muutamiin poliiseihin, ja Karl Dragochin, joka oivalsi, että itsepintainen vastustaminen olisi ollut hulluutta, oli pakko taipua antamaan peräytymiskäsky.
— Jules Verne, Tonavan luotsi
Riihimäkeläinen oivaltaa kyllä, ettei minun sovi jalkaisin lanttaista asemalle mutta että minulla on erityiset syyni pyytää hevostaan häneltä, syyt, joista hän ei huoli ottaa selvää.
— Juho Koskimaa, Elämää katsellessa
Tapahtuman johdosta vuorossa ollut ylijumala kätkeytyi ihmisiltä lopun aikoihin asti, sillä hän oivalsi, että mustien kehittyminen täydellisyyteen edellytti, ettei heitä johdeta liikaa.
— Wikipedia: Nation of Islam

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan oivaltaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Jo Roomalaiset oivalsivat paikan tärkeyden, siitä kun voitiin vesitietä lähettää sotaväkeä ja sotatarpeita kolmelle suunnalle.
— I. K. Inha., Saksanmaa
Tosin hän selvästi oivalsi, että tytön voihkinassa ja valittelussa piili eräänlainen tunnustus.
— Gerhart Hauptmann, Soanan kerettiläinen
Veerun sanat sisälsivät vihjauksen, jonka täyden merkityksen oivalsivat vain Hanna-mummu ja Aliina.
— Eino Railo, Kevätsade
Ja sitten tuli virtanaan sanoja, joita mademoiselle ei tuntenut mutta joiden rumuuden hän vaistomaisesti oivalsi.
— Rafael Sabatini, Kapteeni Bloodin vaiheet

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan oiva yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
karjala, lyydi, saame, mari, nenetsi, enetsi ja 4 muuta kieltä

Tähän yhteyteen kuulunee myös oimo, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaoiva ’oivallinen; kelpo’, oivalline, oiveltoa ’oivaltaa, ymmärtää’, oivaltoa ’sama merkitys’
lyydioivaĺĺińe ’oivallinen, oikea’ (viro kirjak. oivaline ’mainio’ ← suomi)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameoaiˈve ’pää; pyöreähkö tunturi; ylin osa, huippu; päämies’, pohjoissaame oaivalâš (luulajansaame) ’järkevä, lahjakas’, pohjoissaame oaiˈvâdit (piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’neuvoa, ohjata’, pohjoissaame oaiveldit (inarinsaame) ’ajatella; otaksua’
–? mokšamordva ujft́ems ’alkaa, aloittaa’
mariwuj ’pää; yläpää, latva; tähkä; päällikkö; ylin, kaunein, paras’
nenetsiŋäewa
enetsiewa
nganasaniŋaiwuo ’pää’
matoriajbaj ’ensimmäinen’
taigi(?) aiba
karagassiaibada ’pää’.

saame → suomi Peräpohja murt. ‑oiva tuntureiden nimien jälkiosana.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • savvy
  • perceive
  • recognise
  • figure out
  • recognize

Esiintymistiheys

37 160 esiintymää · 14.2 / milj.

Suomi24
15.4
Sanomalehdet
12.7
Aikakauslehdet
17.9
Wikipedia
4.0
Reddit
4.5
Tekstitykset
4.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 54 (huutaa), vokaalivaihtelutyyppi I

Yleisimmät: oivaltaa 32 % · oivaltanut 21 % · oivalsin 8 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin oivaltaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäoivallanoivalsinolen oivaltanutolin oivaltanut
sinäoivallatoivalsitolet oivaltanutolit oivaltanut
hänoivaltaaoivalsion oivaltanutoli oivaltanut
meoivallammeoivalsimmeolemme oivaltaneetolimme oivaltaneet
teoivallatteoivalsitteolette oivaltaneetolitte oivaltaneet
heoivaltavatoivalsivatovat oivaltaneetolivat oivaltaneet
passiivioivalletaanoivallettiinon oivallettuoli oivallettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäoivaltaisinolisin oivaltanut
sinäoivaltaisitolisit oivaltanut
hänoivaltaisiolisi oivaltanut
meoivaltaisimmeolisimme oivaltaneet
teoivaltaisitteolisitte oivaltaneet
heoivaltaisivatolisivat oivaltaneet
passiivioivallettaisiinolisi oivallettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäoivalla—
hänoivaltakoonolkoon oivaltanut
meoivaltakaamme—
teoivaltakaa—
heoivaltakootolkoot oivaltaneet
passiivioivallettakoonolkoon oivallettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäoivaltanenlienen oivaltanut
sinäoivaltanetlienet oivaltanut
hänoivaltaneelienee oivaltanut
meoivaltanemmelienemme oivaltaneet
teoivaltanettelienette oivaltaneet
heoivaltanevatlienevät oivaltaneet
passiivioivallettaneenlienee oivallettu

Infinitiivit

1. infinitiivioivaltaa
1. inf. pitkä muotooivaltaakseen
2. inf. inessiivioivaltaessa
2. inf. inessiivi, passiivioivallettaessa
2. inf. instruktiivioivaltaen
3. inf. inessiivioivaltamassa
3. inf. elatiivioivaltamasta
3. inf. illatiivioivaltamaan
3. inf. adessiivioivaltamalla
3. inf. abessiivioivaltamatta
3. inf. instruktiivioivaltaman
4. infinitiivioivaltaminen
5. infinitiivioivaltamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippioivaltava
Passiivin 1. partisiippioivallettava
Aktiivin 2. partisiippioivaltanut
Passiivin 2. partisiippioivallettu
Agenttipartisiippioivaltama
Kieltopartisiippioivaltamaton

Riimit

-oiʋɑltɑː

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Oivaltaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/oivaltaa