ku­mi­na

substantiivi/ˈkuminɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ku-mi-na (3 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. koiranputkea muistuttava kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi (Carum carvi), jota kasvaa luonnonkasvina lähes koko Suomessa ja on otettu viljelyskasviksi, jonka hedelmiä ja jossain määrin myös lehtiä käytetään mausteena
  2. (yleisesti) mikä tahansa kuminojen (Carum) suvun kasvi
  3. kuminanhedelmä
  4. yksikön essiivi sanasta kumi
  5. kumea ääniLeipä on valmis kun pohjaan koputtaessa kuuluu ontto kumina.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kutsuen, herätellen, vastaten etäisten malmien kuminaan, kuin noviisit kuultuaan vanhan priorin äänen.
— Joel Lehtonen, Myrtti ja alppiruusu; Punainen Mylly
Mikä kuuluvi kumina, Mikä hurraus, humina Tuolta länsituulen päältä, Ylitse Itäisen meren, Poikki suuren Pohjanlahden?
— August Ahlqvist, Säkeniä
Tavallisimmin olut valmistettiin osittain paistetusta leivästä, jota liotettiin vedessä ja maustettiin kuminalla, inkiväärillä, muskottipähkinällä, hunajalla, katajalla, hedelmillä tai marjoilla ja joskus kukilla.
— Wikipedia: Olut

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kumina lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kuului kirkonkellojen kuminaa, ehkä juuri tuon saman luostarin.
— Anton, Venäläistä rakkautta
Panun ääni kuului kaukaisena kuminana edestä vasemmalta, oli kai parhaillaan Hautuumaa-tunturin pohjoispuolella olevassa rotkossa.
— Eero Lampio, Eräretkiä Pohjolan lohivesillä ja riistamailla
Siskot, korva painakaa nurmeen rannan vihannoivan; on kuin kuuluis kuminaa kavioitten kaukaa soivan.
— Johann Wolfgang von Goethe, Faust II
Ma muistan kellojen kuminan, kun emo mun syliinsä sulki, kun veräjän kuuset kumarsi, pois kirstussa taatto kulki.
— Larin-Kyösti, Unta ja totta

Etymologia

1kumina1 – eräs yleinen sarjakukkaiskasvi; sen lohkohedelmät, joita käytetään mausteena

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja

← nykyruotsi kummin, vanh. kummen, muinaisruotsi kumin (= nykytanska kummen ← keskialasaksa komen, komin ← latina cuminum ← kreikka kýminon ← seemiläinen, esimerkiksi heprea kammôn).

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkummīna
karjalakumina, ‑o
vatjakumina

2kumina2 – kumiseva ääni, kumu

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kumata yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vatja, viro, pohjoissaame

Onomat. sanoja.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakumata (prs. kumajoa, kumajav) ’kumista’, kumahtoa, kumissa ’kumista’, kumina, kumineh; kumie ’kumea, synkkä’
lyydigumaita ’kumata’
vatjakumu ’jymy, kumu’, kume̮a ’soinnukas, kumea’
virokumin ’kumina, kumu, jyminä’, kumiseda ’kumista, jymistä, humista, suhista’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame gobmât, gomâidit ’kumista (lähellä)’, gobmâ ’läheltä kuuluva kumea ääni’; suomi → luulajansaame kumāitit ’humista (tuuli)’, pohjoissaame gubmât, gumâidit ’kumista (kaukana)’, gubmâ ’kaukaa kuuluva kumea ääni’, inarinsaame kumiidiđ ’kumista (tynnyri, kello)’, kuumman ’kumina’
–? komi gi̮m ’ukkonen; (P myös) koputus, kolina’, gi̮malni̮ ’ukkostaa’, gi̮me̮dni̮ ’koputtaa, lyödä, kolkuttaa, tömistää (jaloilla)’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.caraway, carraway, rumble
  • ruotsikummin
  • saksaWiesenkümmel, Kümmel (m)
  • ranskacarvi (m), cumin-des-prés
  • venäjäгул (m), обыкновенный тмин, тмин
  • esp.alcaravea
  • viroköömen, harilik köömen

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • thump
  • caraway
  • peal
  • rumble
  • clunk
  • thumping
  • thrum
  • cumin

Esiintymistiheys

3 529 esiintymää · 1.3 / milj.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
1.3
Aikakauslehdet
11.6
Wikipedia
1.3
Reddit
2.1
Tekstitykset
0.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: kumina 45 % · kuminaa 25 % · kuminan 15 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uminɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kumina. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kumina