loh­je­ta

verbi/ˈlohjetɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

loh-je-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 17 043. yleisin sana

Merkitys

  1. hajota palasiksi (erityisesti kivestä t. muusta kovasta materiaalista)Metsässä oli valtava kivi, joka oli lohjennut.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

— Näithän, sanoi hän, miten maa lohkesi ja hän putosi.
— Lauri Sauramo, Isä Johannes
Jo sortui muurit ylväät, Jo templein marmoripylväät Ja malakiittilaikat Ne raukee, lohkeaa.
— Valter Juva, Runoja
Säilyneille kuville on yhteistä se, että ne sijaitsevat etelään päin aukeavassa kalliossa, ovat kuivassa paikassa, sijaitsevat halkeamien tai lohkeamisten alapuolella tai sijaitsevat kallioiden vaalenneella alueella.
— Wikipedia: Suomen kalliomaalaukset

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan lohjeta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Suo kuivuttuaan murtuu, ja helposti lohkee kappaleita ojaan, joka pian siis täyttyy.
— Jalmari Finne, Terve mies
Hemiaminaalin hapen protonointi johtaa veden lohkeamiseen ja typen stabiloiman karbokationin ja iminiumionin muodostumiseen.
— Wikipedia: Imiinit

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Samaa alkuperää voi olla myös lohtua ’irrota’ (katso lohduttaa). Varmaankin alkuaan deskr. sana, vertaa lahko.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenloheta ’lohjeta, haljeta’, lohata (prs. lohkān) ’lohkaista, halkaista’, lohki ’halki’, lohko ’lohkare; perunoita käyttäen valmistettu liha- tai kalakeitto’
karjalalohketa ’lohjeta’, lohkata ’lohkaista’, lohkuo, lohkota ’lohkoa’, lohko(i) ’lohko, ala, kappale; nauriista tai lantusta valmistettu ruokalaji’
lyydilohketa ’lohjeta, murtua’, lohkaitta ’lohkaista, taittaa, murtaa’, lohkoi ’nauriskeitto’
vepsälohketa ’lohjeta’, lohkāt́a ’lohkaista, murtaa’
vatjale̮hge̮tag ’haljeta’
virolõhkeda ’haljeta, särkyä, puhjeta, räjähtää’.

suomi lohkoa → inarinsaame loakkuđ (koltansaame kildininsaame) ’lohkoa’; suomi, karjala, lyydi, vepsä lohko(i) ’naurishaudikas, ‑keitto’ ? → venäjä murt. lókanica ’nauriskeitto’ (ellei tämä ~ venäjä lokát́ ’latkia’).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • chip

Esiintymistiheys

6 721 esiintymää · 2.6 / milj.

Suomi24
2.8
Sanomalehdet
2.7
Aikakauslehdet
1.1
Wikipedia
2.1
Reddit
1.8
Tekstitykset
1.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 74 (katketa), vokaalivaihtelutyyppi L

Yleisimmät: lohkeaa 29 % · lohjennut 24 % · lohkesi 21 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin lohjeta taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minälohkeanlohkesinolen lohjennutolin lohjennut
sinälohkeatlohkesitolet lohjennutolit lohjennut
hänlohkeaalohkesion lohjennutoli lohjennut
melohkeammelohkesimmeolemme lohjenneetolimme lohjenneet
telohkeattelohkesitteolette lohjenneetolitte lohjenneet
helohkeavatlohkesivatovat lohjenneetolivat lohjenneet
passiivilohjetaanlohjettiinon lohjettuoli lohjettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälohkeaisinolisin lohjennut
sinälohkeaisitolisit lohjennut
hänlohkeaisiolisi lohjennut
melohkeaisimmeolisimme lohjenneet
telohkeaisitteolisitte lohjenneet
helohkeaisivatolisivat lohjenneet
passiivilohjettaisiinolisi lohjettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinälohkea—
hänlohjetkoonolkoon lohjennut
melohjetkaamme—
telohjetkaa—
helohjetkootolkoot lohjenneet
passiivilohjettakoonolkoon lohjettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälohjennenlienen lohjennut
sinälohjennetlienet lohjennut
hänlohjenneelienee lohjennut
melohjennemmelienemme lohjenneet
telohjennettelienette lohjenneet
helohjennevatlienevät lohjenneet
passiivilohjettaneenlienee lohjettu

Infinitiivit

1. infinitiivilohjeta
1. inf. pitkä muotolohjetakseen
2. inf. inessiivilohjetessa
2. inf. inessiivi, passiivilohjettaessa
2. inf. instruktiivilohjeten
3. inf. inessiivilohkeamassa
3. inf. elatiivilohkeamasta
3. inf. illatiivilohkeamaan
3. inf. adessiivilohkeamalla
3. inf. abessiivilohkeamatta
3. inf. instruktiivilohkeaman
4. infinitiivilohkeaminen
5. infinitiivilohkeamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippilohkeava
Passiivin 1. partisiippilohjettava
Aktiivin 2. partisiippilohjennut
Passiivin 2. partisiippilohjettu
Agenttipartisiippilohkeama
Kieltopartisiippilohkeamaton

Riimit

-ohjetɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lohjeta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lohjeta