ir­taan­tu­a

verbi/ˈirtɑːntuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ir-taan-tu-a (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 15 678. yleisin sana

Merkitys

  1. Taivutus sanasta irtautua

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Sun nosti aurinko kukkaan, kultaan, nyt lennät langeten märkään multaan, sun siskos ilmoihin irtaantuu, ja kohta paljas on emäpuu.
— Larin-Kyösti, Lauluja rakkaudesta
Elke kiersi kätensä kiihkeästi miehensä kaulaan: "Olet oikeassa, Hauke, ja se mitä tulee, se tulee meille kummallekin." Sitte hän irtaantui punastuen.
— Theodor Storm, Rannikon ratsastaja
Setiläisyys on saanut selviä vaikutteita juutalaisesta ajattelusta ja kirjallisuudesta, ja on ajateltu, että se on saattanut alun perin irtaantua juutalaisuudesta.
— Wikipedia: Gnostilaisuus

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan irtaantua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan *irta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja
  1. suomi*irta
  2. ? balttilainenvertaa liettua ìrti ’avautua, ratketa’, latvia irt (prs. irstu) ’erota, purkautua’, ērst (: ērd-) ’erottaa, ratkoa (ommel)’, ērds ’höllä, irtonainen’, irdens ’murea, möyheä, kuohkea’, liettua ardýti, latvia ārdīt, irdīt ’erottaa, ratkoa; kouhia’

Katso myös irstas.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenirtonain ’irtonainen, irrallaan oleva’, irti
karjalairtanaine ’irtonainen’, irtavuo ’irtautua, päästä irti’, irti; irallah, iralleh ’irrallaan, irti, irralleen, erillään, erilleen’, iralline ’irrallaan tai erillään oleva, irtonainen’, iravuo ’irtautua’
lyydiiral ’ulkopuolella, ulkona’, irale, irdaĺe ’ulos’, iraine̮ ’ulkopuolinen’
vepsäird (g. ‑an) ’ulkopuoli’ (kantasuomi perussanan edustaja), erdal, irdal, erdas, irdas ’ulkona’, erdaĺe, irdale̮, irdha ’ulos, pois’
vatja(August Ahlqvistin aineistosta) irtä ’irti’
–(ainakin osittain suomi →) viro irduda ’irrottua, irtautua; irrottautua’, irrutada ’irrottaa, irtauttaa’

(suomi → pohjoissaame irˈdâšuvvât, ‑huvvât ’avautua uudestaan (haava)’; vepsä erd ? → komi erd ’vainio, avoin paikka’)

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • come away

Esiintymistiheys

7 585 esiintymää · 2.9 / milj.

Suomi24
3.1
Sanomalehdet
2.6
Aikakauslehdet
1.8
Wikipedia
4.5
Reddit
4.8
Tekstitykset
0.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: irtaantua 34 % · irtaantunut 17 % · irtaantumaan 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin irtaantua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäirtaannunirtaannuinolen irtaantunutolin irtaantunut
sinäirtaannutirtaannuitolet irtaantunutolit irtaantunut
hänirtaantuuirtaantuion irtaantunutoli irtaantunut
meirtaannummeirtaannuimmeolemme irtaantuneetolimme irtaantuneet
teirtaannutteirtaannuitteolette irtaantuneetolitte irtaantuneet
heirtaantuvatirtaantuivatovat irtaantuneetolivat irtaantuneet
passiiviirtaannutaanirtaannuttiinon irtaannuttuoli irtaannuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäirtaantuisinolisin irtaantunut
sinäirtaantuisitolisit irtaantunut
hänirtaantuisiolisi irtaantunut
meirtaantuisimmeolisimme irtaantuneet
teirtaantuisitteolisitte irtaantuneet
heirtaantuisivatolisivat irtaantuneet
passiiviirtaannuttaisiinolisi irtaannuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäirtaannu—
hänirtaantukoonolkoon irtaantunut
meirtaantukaamme—
teirtaantukaa—
heirtaantukootolkoot irtaantuneet
passiiviirtaannuttakoonolkoon irtaannuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäirtaantunenlienen irtaantunut
sinäirtaantunetlienet irtaantunut
hänirtaantuneelienee irtaantunut
meirtaantunemmelienemme irtaantuneet
teirtaantunettelienette irtaantuneet
heirtaantunevatlienevät irtaantuneet
passiiviirtaannuttaneenlienee irtaannuttu

Infinitiivit

1. infinitiiviirtaantua
1. inf. pitkä muotoirtaantuakseen
2. inf. inessiiviirtaantuessa
2. inf. inessiivi, passiiviirtaannuttaessa
2. inf. instruktiiviirtaantuen
3. inf. inessiiviirtaantumassa
3. inf. elatiiviirtaantumasta
3. inf. illatiiviirtaantumaan
3. inf. adessiiviirtaantumalla
3. inf. abessiiviirtaantumatta
3. inf. instruktiiviirtaantuman
4. infinitiiviirtaantuminen
5. infinitiiviirtaantumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiirtaantuva
Passiivin 1. partisiippiirtaannuttava
Aktiivin 2. partisiippiirtaantunut
Passiivin 2. partisiippiirtaannuttu
Agenttipartisiippiirtaantuma
Kieltopartisiippiirtaantumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Irtaantua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/irtaantua