irtautua
verbi/ˈirtɑu̯tuɑˣ/
Merkitys
- 1.siirtymällä tai muulla tavoin hankkiutua irti jostakin
Synonyymit ja vastakohtasanat
Synonyymit
Vastakohtasanat
kiinnittääsitoaliittääkytkeäyhdistäälisätäkiinnittyälaittaakiristäänapittaatuoda yhteenniputtaasitoa yhteenkiinnittää laituriintiivistäälukitasulkeatäydentäätehdä lisäysliittää loppuunkiinnittää venekiinnittää köysitarttualiimautuajuuttuatakertuatarrautuapysyä tiukasti kiinnitakertua jhkjuuttua kiinnisiirtääsyöttääpanna sisäänviehättäätavoittaapystyttäätyöntääasentaakasatakootaharsiakursiapalkatapestatarekrytoidaottaa palvelukseensynkatapelata yhteenluoda läheinen suhde jkhuntehdä jksta jklle läheisen
Yhdyssanat ja johdokset
Johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.detach, secede, disengage
- ruotsilösgöra, sig
Hierarkia
Esimerkkilauseet
Hän kääntyi nopeasti ympäri, mutta se mies, joka oli tarttunut hänen ranteeseensa, oli saanut niin lujan otteen, ettei siitä ollut helppo irtautua.
Hiukan väriksi oli piika veden lämmittänyt, mutta paremminhan pöly irtautuu.
Kun pinta paljastuu maankuoren liikkumisen seurauksena, alkaa uusi rapautuminen, jossa yksittäiset jyväset irtautuvat ja pyöristyvät taas hiukan lisää seuraavan kulkeutumisen aikana, kunnes alkaa seuraava kehityskierros.
Englanninkieliset vastineet
- break away
- abstract
- disjoint
- disunite
- detach
- secede
- disengage
Esiintymistiheys
15 394 esiintymää, 5.9 / milj.
Suomi24
5.8
Sanomalehdet
5.5
Aikakauslehdet
5.5
Wikipedia
16.6
Reddit
9.1
Tekstitykset
3.5
Taivutustiedot
Taivutusluokka 52, vokaalivaihtelutyyppi F
| Infinitiivi | irtautua |
| Ind. prees. yks. 1. | irtaudun |
| Ind. imperf. yks. 3. | irtautui |
| Kond. prees. yks. 3. | irtautuisi |
| Pot. prees. yks. 3. | irtautunee |
| Imperat. prees. yks. 3. | irtautukoon |
| Akt. 2. partisiippi | irtautunut |
| Pass. imperf. | irtauduttiin |
Riimit
-uɑ
Kaikki riimit