verhoutua

verbi

/ˈʋerhou̯tuɑˣ/

Johdettu sanoista: verho, verhota

Merkitykset

1.verhota itsensä, tulla verhotuksi; pukeutua johonkin peittävään
2.(kuva)peittyä, jäädä peittoon

Etymologia

verhota + johdin -utu

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

verhoutuminen

Hierarkia

Yläkäsitteet

↑peittää ↑levittäytyä ylle

Esimerkkilauseet

"Sano nyt, minä päivänä sinä minut myyt, Juudas?" kysyi Rousseau verhoutuen Teresian hameeseen, joka hänelle oli huomaamatta jäänyt käteen ja luullen olevansa suurenmoinen tuskassaan, vaikka hän, ikävä kyllä, olikin ainoastaan naurettava.

Alexandre Dumas, Josef Balsamo

Niin raivoissaan kuin olikin, Miksi tunsi heti herransa äänen, ja se rauhoittui melkein silmänräpäyksessä; korvat luimistuivat, pörhistyneet niskakarvat silisivät, ja irvissä olevat ikenet verhoutuivat huuliin, kun se käänsi päätään osoittaakseen, että oli kuullut käskyn.

Jack London, Jerin veli

Kunniallisen naisen tuli verhoutua huiviin ja pysytellä kotona.

Wikipedia: Al-Andalus

Englanninkieliset vastineet

cloak

Esiintymistiheys

2 297 esiintymää, 0.9 / milj.

Suomi24

0.9

Sanomalehdet

0.8

Aikakauslehdet

0.6

Wikipedia

0.4

0.6

Tekstitykset

1.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52, vokaalivaihtelutyyppi F

Infinitiivi	verhoutua
Ind. prees. yks. 1.	verhoudun
Ind. imperf. yks. 3.	verhoutui
Kond. prees. yks. 3.	verhoutuisi
Pot. prees. yks. 3.	verhoutunee
Imperat. prees. yks. 3.	verhoutukoon
Akt. 2. partisiippi	verhoutunut
Pass. imperf.	verhouduttiin

Riimit

-uɑ

tapahtua sitoutua vanhentua

Kaikki riimit