rie­mui­ta

verbi/ˈrie̯mui̯tɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rie-mui-ta (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 8 619. yleisin sana

Johdettu sanasta: riemu

Merkitykset

  1. tuntea tai osoittaa voimakasta iloa, iloita
  2. juhlia riemukkaasti

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"No niin", jatkoi mies, "sellainen sydän, joka ei koskaan riemuitse, on surkea".
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Rouva Risler riemuitsi. Uhkeana, joutilaana, ajaa nelisti hän hevoisilla, tajunnottomana nopeasta ajosta, ja niitäkään ajattelematta.
— Alphonse Daudet, Fromont vanhempi ja Risler nuorempi
Köyhä suutari Mikyllos riemuitsee, että osat ovat kuoleman jälkeen vaihtuneet; hänellä itsellään ei ollut mitään syytä viivytellä, kun taas maan päällä kerran kadehditut tyrannit menettävät kuoltuaan kaiken onnensa ja loistonsa.
— Wikipedia: Matka manalaan

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan riemuita lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

No niin, hän saa rauhassa riemuita voitostansa, sillä hän on rikas, me köyhiä.
— Oliver Goldsmith, Wakefieldin kappalainen
Riikka kantoi salaisesti riemuiten pöytään tuon uuden keksimänsä keitoksen.
— Zacharias Topelius, Välskärin kertomuksia 4.2
Hänen sydämensä riemuitsi -- sillä itsehän hän oli tämän onnenhetken hankkinut.
— Santeri Ivalo, Suomalaisia sankareita II
Mutta nyt he kuulivat äkkiä ryskettä ja kohinaa, ja poika riemuitsi äänekkäästi.
— Ludwig Anzengruber, Häpeäpilkku

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan riemu yhteydessä
Vastineita
vatja, viro, liivi

Deskr. sanoja, joihin kuuluu myös s.v. remuta (katso tätä) main. sanat; suomi riemu johd:ineen on erikoistunut merk:ltään ilmeisesti Raamattu kielen vaikutuksesta.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

–(suomi →) karjala riemu ’riemu, ilo(npito), huvit’, riemakka ’reipas, ravakka, rivakka’, riemastuo ’ilostua, tulla iloiseksi; ihastua; innostua, intoutua tekemään jtak’
vatja(vatjan Kukkosin murre) rēmut ’»riemut», äänekäs meno’
virorõõm (g. ‑u) ’ilo, riemu’, rõõmus ’iloinen, riemukas’, rõõmustuda ’tulla iloiseksi, riemastua’
liivirē̮m ’ilo’

(suomi → pohjoissaame riebmo (luulajansaame) ’ilonpito, riehakas meno’, rieiˈbmodit (luulajansaame inarinsaame) ’huutaa, remuta; iloita (In)’).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.rejoice
  • ranskase réjouir
  • venäjäрадоваться

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • exuberate
  • jubilate
  • exult
  • triumph
  • wallow
  • rejoice

Esiintymistiheys

17 608 esiintymää · 6.7 / milj.

Suomi24
7.3
Sanomalehdet
9.9
Aikakauslehdet
3.0
Wikipedia
1.2
Reddit
1.3
Tekstitykset
3.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 69 (valita)

Yleisimmät: riemuita 15 % · riemuitsee 14 % · riemuiten 12 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin riemuita taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäriemuitsenriemuitsinolen riemuinnutolin riemuinnut
sinäriemuitsetriemuitsitolet riemuinnutolit riemuinnut
hänriemuitseeriemuitsion riemuinnutoli riemuinnut
meriemuitsemmeriemuitsimmeolemme riemuinneetolimme riemuinneet
teriemuitsetteriemuitsitteolette riemuinneetolitte riemuinneet
heriemuitsevatriemuitsivatovat riemuinneetolivat riemuinneet
passiiviriemuitaanriemuittiinon riemuittuoli riemuittu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäriemuitsisinolisin riemuinnut
sinäriemuitsisitolisit riemuinnut
hänriemuitsisiolisi riemuinnut
meriemuitsisimmeolisimme riemuinneet
teriemuitsisitteolisitte riemuinneet
heriemuitsisivatolisivat riemuinneet
passiiviriemuittaisiinolisi riemuittu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäriemuitse—
hänriemuitkoonolkoon riemuinnut
meriemuitkaamme—
teriemuitkaa—
heriemuitkootolkoot riemuinneet
passiiviriemuittakoonolkoon riemuittu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäriemuinnenlienen riemuinnut
sinäriemuinnetlienet riemuinnut
hänriemuinneelienee riemuinnut
meriemuinnemmelienemme riemuinneet
teriemuinnettelienette riemuinneet
heriemuinnevatlienevät riemuinneet
passiiviriemuittaneenlienee riemuittu

Infinitiivit

1. infinitiiviriemuita
1. inf. pitkä muotoriemuitakseen
2. inf. inessiiviriemuitessa
2. inf. inessiivi, passiiviriemuittaessa
2. inf. instruktiiviriemuiten
3. inf. inessiiviriemuitsemassa
3. inf. elatiiviriemuitsemasta
3. inf. illatiiviriemuitsemaan
3. inf. adessiiviriemuitsemalla
3. inf. abessiiviriemuitsematta
3. inf. instruktiiviriemuitseman
4. infinitiiviriemuitseminen
5. infinitiiviriemuitsemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiriemuitseva
Passiivin 1. partisiippiriemuittava
Aktiivin 2. partisiippiriemuinnut
Passiivin 2. partisiippiriemuittu
Agenttipartisiippiriemuitsema
Kieltopartisiippiriemuitsematon

Riimit

-iemuitɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Riemuita. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/riemuita