i­los­tu­a

verbi/ˈilostuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

i-los-tu-a (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: ilo

Merkitys

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Hän ilostui ja usein päätä nyökkäs hymysuin.
— Uuno Kailas, Kaunis Saksa
— Ei, ennenkuin hän aamulla herää, ja silloin olen minä kaukana täältä; olen varma että hän ilostuu, kun kuulee minun olevan poissa.
— Carl Blink, Kustaa Vaasa ja hänen aikalaisensa I
Herttua suree menetettyä valloitustaan Parmi veder le lagrime (Luulen näkeväni hänen kyyneleensä) mutta ilostuu kun kuulee salaliittolaisten ryöstäneen Rigoletton "rakastajattaren".
— Wikipedia: Rigoletto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan ilostua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hän ilostui sanomattomasti huomatessaan kärpästen takajalkain toimittavan peräsimen virkaa.
— Dmitri S. Merežkovski, Ylösnousseet jumalat I
Matti jo hiukan ilostui, päivänsarana hänen mielensä synkässä yössä alkoi sarastaa.
— Santeri Alkio, Palvelusväkeä
Ajettuaan nelisen virstaa kohtasi hän ensimäisen tuttavan ja ilostui suuresti.
— Leo Tolstoi, Sota ja rauha III
Vanhus ilostui huomattavasti, käänsi puheen yleisiin asioihin ja näytti hetkeksi virkistyvän.
— Marja Salmela, Naiskohtalo

Etymologia

ilo + johdin -stu

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • cheer

Esiintymistiheys

1 561 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
1.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

Yleisimmät: ilostuu 36 % · ilostuin 15 % · ilostui 12 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin ilostua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäilostunilostuinolen ilostunutolin ilostunut
sinäilostutilostuitolet ilostunutolit ilostunut
hänilostuuilostuion ilostunutoli ilostunut
meilostummeilostuimmeolemme ilostuneetolimme ilostuneet
teilostutteilostuitteolette ilostuneetolitte ilostuneet
heilostuvatilostuivatovat ilostuneetolivat ilostuneet
passiiviilostutaanilostuttiinon ilostuttuoli ilostuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäilostuisinolisin ilostunut
sinäilostuisitolisit ilostunut
hänilostuisiolisi ilostunut
meilostuisimmeolisimme ilostuneet
teilostuisitteolisitte ilostuneet
heilostuisivatolisivat ilostuneet
passiiviilostuttaisiinolisi ilostuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäilostu—
hänilostukoonolkoon ilostunut
meilostukaamme—
teilostukaa—
heilostukootolkoot ilostuneet
passiiviilostuttakoonolkoon ilostuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäilostunenlienen ilostunut
sinäilostunetlienet ilostunut
hänilostuneelienee ilostunut
meilostunemmelienemme ilostuneet
teilostunettelienette ilostuneet
heilostunevatlienevät ilostuneet
passiiviilostuttaneenlienee ilostuttu

Infinitiivit

1. infinitiiviilostua
1. inf. pitkä muotoilostuakseen
2. inf. inessiiviilostuessa
2. inf. inessiivi, passiiviilostuttaessa
2. inf. instruktiiviilostuen
3. inf. inessiiviilostumassa
3. inf. elatiiviilostumasta
3. inf. illatiiviilostumaan
3. inf. adessiiviilostumalla
3. inf. abessiiviilostumatta
3. inf. instruktiiviilostuman
4. infinitiiviilostuminen
5. infinitiiviilostumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiilostuva
Passiivin 1. partisiippiilostuttava
Aktiivin 2. partisiippiilostunut
Passiivin 2. partisiippiilostuttu
Agenttipartisiippiilostuma
Kieltopartisiippiilostumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ilostua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ilostua