i­loi­ta

verbi/ˈiloi̯tɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

i-loi-ta (3 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 3 043. yleisin sana

Johdettu sanasta: ilo

Merkitykset

  1. olla iloinen, tuntea iloa (jostakin)
  2. asennoitua iloisesti (johonkin)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Oli vielä yksi, joka ei surrut tätä kapteenin onnettomuutta, ei surrut, vaan päinvastoin iloitsi.
— Arvid Järnefelt, Veneh'ojalaiset
Nyt iloitkaa, vuorien väririkkaat rinteet, ja kukkikaa, puut, riemuissanne, sillä nyt on vaimonjuhla!
— Irmari Rantamala, Israelitar
Rääppä, joka katseli tilannetta, on surullinen isäntänsä kuolemasta, mutta alkaa hetken päästä kuitenkin iloita siitä.
— Wikipedia: Hiidenpata (elokuva)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan iloita lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ja mitä sinuun tulee, tiedät, että suuresti iloitsen, kun saan osaa tuumistasi.
— Marja Salmela, Martti Jänne
Mutta sittenkin näyttää, ettei hän oikein sydämestään iloitse morsiamen tulosta.
— Väinö Kataja, »Kesäyö»
Mutta samalla hän niin vilpittömästi iloitsee siitä, että Elina on päässyt eheyteen.
— Maila Talvio, Kaksi rakkautta
Kesällä minä iloitsin Suomen voitoista, ja tiedänhän minä, että Nurmi on juoksija.
— Eva Hirn, Lyö sinä minä venytän

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ilo yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, piitimensaame
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenilo, iloita; illoisa ’iloinen’, ilokas ’sama merkitys’, ? ilata ’siistiä, hieman siivota’
karjalailo ’hupi, huvi, hauskuus, ilo; ilonpito, vallattomuus, kemut; ilonpitäjä, vekkuli; kumma, ihme’, iloine; iloisa ’iloluontoinen, iloinen; hauska, miellyttävä; kaunis, korea; tyytyväinen’, ilota ’laulaa, soittaa, pitää hauskaa’, ilotoin; ilo(i)kas ’hauska, remuava, leikkisä; korea’
lyydiilo ’ilo, riemu’
vepsäilo ’nauru, ilo’, iloińe ’iloinen’, ilokaz ’naurettava, hullunkurinen’
vatja(vatjan Kukkosin murre) ilo ’ilo’, iloza ’kaunis’, ? ilata ’korjata, siistiä’
viroilu, eteläviro ilo ’kauneus; (murt.) koriste; ilo, riemu’, ilus ’kaunis’, ilutu ’ruma’, ilutseda ’nauttia (kauneudesta); komeilla, koreilla’
–? liivi ilā ’luonto, luonne’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

piitimensaamepiitimensaame âllo ’halu, taipumus’, âlotit, luulajansaame alōtit ’koettaa, houkutella, suostutella’.

suomi → luulajansaame illō, pohjoissaame illo, inarinsaame ilo ’ilo’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • rejoice
  • laugh
  • glory
  • joy

Esiintymistiheys

75 362 esiintymää · 28.7 / milj.

Suomi24
31.0
Sanomalehdet
29.4
Aikakauslehdet
37.5
Wikipedia
2.1
Reddit
6.8
Tekstitykset
11.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 69 (valita)

Yleisimmät: iloita 23 % · iloitsee 15 % · iloitsen 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin iloita taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäiloitseniloitsinolen iloinnutolin iloinnut
sinäiloitsetiloitsitolet iloinnutolit iloinnut
häniloitseeiloitsion iloinnutoli iloinnut
meiloitsemmeiloitsimmeolemme iloinneetolimme iloinneet
teiloitsetteiloitsitteolette iloinneetolitte iloinneet
heiloitsevatiloitsivatovat iloinneetolivat iloinneet
passiiviiloitaaniloittiinon iloittuoli iloittu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäiloitsisinolisin iloinnut
sinäiloitsisitolisit iloinnut
häniloitsisiolisi iloinnut
meiloitsisimmeolisimme iloinneet
teiloitsisitteolisitte iloinneet
heiloitsisivatolisivat iloinneet
passiiviiloittaisiinolisi iloittu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäiloitse—
häniloitkoonolkoon iloinnut
meiloitkaamme—
teiloitkaa—
heiloitkootolkoot iloinneet
passiiviiloittakoonolkoon iloittu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäiloinnenlienen iloinnut
sinäiloinnetlienet iloinnut
häniloinneelienee iloinnut
meiloinnemmelienemme iloinneet
teiloinnettelienette iloinneet
heiloinnevatlienevät iloinneet
passiiviiloittaneenlienee iloittu

Infinitiivit

1. infinitiiviiloita
1. inf. pitkä muotoiloitakseen
2. inf. inessiiviiloitessa
2. inf. inessiivi, passiiviiloittaessa
2. inf. instruktiiviiloiten
3. inf. inessiiviiloitsemassa
3. inf. elatiiviiloitsemasta
3. inf. illatiiviiloitsemaan
3. inf. adessiiviiloitsemalla
3. inf. abessiiviiloitsematta
3. inf. instruktiiviiloitseman
4. infinitiiviiloitseminen
5. infinitiiviiloitsemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiiloitseva
Passiivin 1. partisiippiiloittava
Aktiivin 2. partisiippiiloinnut
Passiivin 2. partisiippiiloittu
Agenttipartisiippiiloitsema
Kieltopartisiippiiloitsematon

Riimit

-iloitɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Iloita. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/iloita