- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan puoli yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Lainalähde: Toisaalta on esitetty, että sana olisi lainaa indoeurooppalainen (baltoslaavi) taholta, vertaa venäjä pol ’puoli(kas); (halkaistu) lattia(palkki)’. Katso myös pola1.
jne.
Sanaa on varsinkin aiemmin verrattu samamerkityksisiin etuvokaalisiin etäsukukielten sanoihin, joista katso s.v. pieli.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pōli ’puoli; suunta; puoli seudusta, paikasta ja ajasta puhuen’, poikapūl ’poikapuoli’ |
|---|---|
| karjala | puoli ’lukusana kahdesosa; keski-, puoliväli; yksi kahdesta tai useammasta vastakkaisesta kokonaisuuden osasta; seutu; suunta; osapuoli, puolue, joukkue; sukupuoli, sukulaisuus; näkökohta, kanta, tapa, etu, hyöty’ |
| lyydi | puoĺ(i) |
| vepsä | pol |
| vatja | pōli ’puoli’ |
| viro | pool (g. ‑e) ’sama merkitys; puolikas; sivu’ |
| liivi | pūoĺ ’puoli; puolisko; seutu; sivu’ |
(suomi sanonnasta pitää puolensa mahdollisesti → pohjoissaame murt. buollâ ’hyvä syy sanoa jtak; (et. kieltolauseissa) rohkeus tai kyky työhön tai puolustautumiseen’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| – | ? mordva pola ’puoliso (usein mies); (harv.) osa’, johd. ersämordva polavtoms, mokšamordva polaftə̑ms ’vaihtaa’, ersämordva poladoms, mokšamordva poladə̑ms ’sitoa jatkoksi, jatkaa, pidentää; yhdistää’ (mordvan sanat edellyttäisivät suomalais-volgalainen alkumuotoa *pula). |
|---|
itämerensuomalaiseen sanueeseen on ilmeisesti sulautunut aineksia useammasta vanhasta sanaperheestä, ensisijaisesti seuraavassa esitettävistä kohdista 1 ja 2; kohdan 2 suomalais-ugrilaiset sanat on vanhastaan yhdistetty kohtaan 3; eri kielten sanueita on vaikea pitää erillään, ja ne voivat loppujen lopuksi olla samaakin alkuperää tai ainakin eri tahoilla jo varhain sekoittuneet.
Vastineet sukukielissä (20 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pēli ’(ikkunan, oven) pieli’ |
|---|---|
| karjala | pieli ’(ikkunan, oven, veräjän) pieli, kehys, tukipuu; sivu, laita, syrjä’, pieles ’pieles, haasia; puuväli pieleksessä; ikkunanpieli’, pieline ’pielipuu’ |
| lyydi | piel ’(ikkunan, oven) pieli, pielipuu’, pieline ’ikkunan pieli’ |
| vepsä | peĺ ’(ikkunan, oven) pieli’ |
| viro | peel ’sivupuu, masto; (mon.) kangaspuut’ |
| liivi | pēĺ ’masto’ |
(suomi → koltansaame piḙllă̮ (kildininsaame turjansaame) ’masto’).
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mokšamordva | mokšamordva päĺ ’seiväs, pylväs; puukiila’ |
|---|---|
| unkari | ‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (ajtó ’ovi’, fa ’puu’) (voi kuulua myös kohtaan 2) |
tähän aiemmin yhdistetty komi beĺ ’(oven, ikkunan) pieli’ varmaankin ← itämerensuomi (lähinnä vepsä peĺ ’pieli’) (← suomalais-ugrilainen *pēli ’pylväs’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ersämordva | ersämordva peĺ, mokšamordva päĺ ’puoli (Seite)’ |
|---|---|
| mari | pel, wel ’sama merkitys’ |
| unkari | ‑fél: ajtófél(fa) ’oven pieli’ (voi kuulua myös kohtaan 1) |
| nenetsi | pi ’ulkopuoli’ |
| enetsi | fio ’sama merkitys’: fioddo ’ulos (?)’ |
| – | ? nganasani feai ’loppu, uloin osa’ |
| selkuppi | po: ponä ’ulkona, kadulla’ (← uralilainen *pexli ’reuna, ulkopuoli’) |
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| saame | bælle ’puoli (Seite); puolikas, toinen parista’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva peĺe, mokšamordva päĺä ’puoli (halb), puolikas’ |
| länsimari | länsimari pelə, itämari pele ’sama merkitys; toinen parista’ |
| – | ? udmurtti pal ’sivu; seutu; puoli (halb), puolikas’ |
| – | ? komi pe̮l, pe̮v ’sivu, puoli (Seite); toinen parista’ |
| etelämansi | etelämansi pǟl, itämansi pɔ̈̄l, länsimansi (Bernát Munkácsin aineistosta) poål, pohjoismansi pāl ’sivu, puoli (Seite); puolikas’ |
| itähanti | itähanti peḷək, etelähanti pohjoishanti pelək ’sivu, puoli (Seite); puolikas, puolisko’ |
| unkari | fél ’puoli (halb), puolikas, toinen parista; lähimmäinen, toveri’, feleség ’puoliso, vaimo’ |
| nenetsi | peĺe ’puolikas, kappale’ |
| enetsi | feðe ’puoli (halb); sukulainen’ |
| nganasani | fealea ’sama merkitys’ |
| selkuppi | päläk, peläk ’puoli (halb; Seite), puolikas’ |
| kamassi | pjel, pil, pēl ’puoli (halb; Seite)’ |
| koibaali | peldoj ’puolikas’, peĺa ’toveri’ (← uralilainen *pälä ’puolikas; sukulainen, toveri’). |
- suomiäiti
- germaaninenvertaa gootti aiþei ’äiti’, muinaisyläsaksa eidī, keskiyläsaksa eide, muinaisnorja eiða ’sama merkitys’ (pohjoissaame murt. æiˈde (luulajansaame) ’äiti’ ← suomi)
Aivan mahdoton ei liene ajatus, että sana ei olisikaan lainaa, vaan sen alkuperä olisi lapsen jokeltelussa, vertaa ati, täti, setä (huomaa että suomalais-ugrilaisista kielistä puuttuvat omaperäisinä sellaiset muualla yleiset mallit kuin mamma ja pappa, vertaa kuitenkin vauva).
Lue myös Kotuksen kirjoitus äiti ja emä.