kii­vaus

substantiivi/ˈkiːʋɑus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kii-vaus (2 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 18 109. yleisin sana

Johdettu sanasta: kiivas

Merkitys

  1. se, että on kiivas

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Hän teki uudelleen, jos mahdollista vieläkin suuremmalla kiivaudella ja tuskalla, tuon eileisen liikkeen, mikä merkitsi: Jumalan tähden, pois tieltä!
— Charles Dickens, Mugbyn risteys
Kiivaus, jota Joonas osoitti kuullessaan, että hänestäkin osataan kielitellä, huvitti Johannaa, niin että hän naurahti sanoessaan: "Niin, sinusta itsestäsi".
— Santeri Alkio, Teerelän perhe
Toisaalta monet loukkaantuivat hänen horjumattomuutensa, kiivautensa, karkeutensa ja suorasukaisuutensa vuoksi, ja hän usein tyrmistytti seurapiirit kielenkäytöllään.
— Wikipedia: H. P. Blavatsky

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kiivaus lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Hän pysähtyi hetkeksi kuin hillitäkseen liiallista kiivauttaan.
— Ethel M. Dell, Kotkan tie
Yleinen mielipide piti tätä suurena vääryytenä, ja Ludvig katui kiivauttaan.
— Clara Tschudi, Marie Antoinette
Heillä on kauhea tuomion odotus ja vihan kiivaus, ja hän lopettaa: "Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin."
— E. W. Pakkala, Elämän veden virta
Mutta hänen ketterä ja harkitseva vastustajansa käytti hyväkseen hänen hillitsemätöntä kiivauttaan.
— B. S. Ingemann, Eerik Menvedin lapsuus

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kiivas yhteydessä
Vastineita
karjala, viro

Lähtökohta: ? ← germaaninen *gīwa-z ’ahnas, halukas, himokas; ahmatti’, vertaa anglosaksi gīw, gēow ’korppikotka’.

Samaan yhteyteen voivat kuulua myös kivakka ’kiivas, kiireinen, vinha’, kivasti ’kiivaasti, kiireesti’, kivahtaa ’kiivastua’ ja ainakin osittain myös kiva (Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Peräpohja, paikoin hämäläismurteet Pohjois-Karjala) ’ankara, kova, nopea, terhakka; (uud.) hauska, kelpo, oivallinen’ (elleivät nämä ~ kipakka). Vertaa lisäksi karjala kivakko ’kiivas, kiihkeä, tuima’ ja liivi kīv ’epäsopu, riita’, kīvəz ’viha’. — suomi kiivas → pohjoissaame giives (inarinsaame) ’innokas, kiihkeä, hillitön’, givâs ’sama merkitys’, suomi kiva → pohjoissaame givve ’väsymätön, kestävä’. Katso myös erikseen kiva.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakiivas ’innokas, kiihkeä, tulinen, kiivas, nopea’, kiivattšu ’sama merkitys’
virokiivas ’mustasukkainen’, kiivelda, kiivata ’olla mustasukkainen’

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • fieriness
  • vehemence

Esiintymistiheys

6 142 esiintymää · 2.3 / milj.

Suomi24
2.8
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.4
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 40 (kalleus)

Yleisimmät: kiivaus 60 % · kiivauden 12 % · kiivautta 8 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iːʋɑus

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiivaus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiivaus