- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kauhea yhteydessä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi
(esimerkkinä on mainittu vain tuonen kauha, joka on peräisin Finnon virsikirjasta: »An meidhän olla rauhas, Quin olem tääl tuonen kauhas»; tässä kuitenkin voi olla kyseessä sanan kauha ’kapusta’ kuv. käyttö)
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kauhea |
|---|---|
| karjala | kauhie ’kalpea, veretön; viileä, kylmähkö; kauhea, pelottava’, kauhakka, ‑o ’sama merkitys’, kauhistuo ’kalveta, viiletä; kauhistua; suuttua’, kauhtuo ’kalveta, kuihtua; suuttua, sydämistyä; säikähtää, pelästyä’ |
| lyydi | kauhed ’väristys (hiestymisen jälkeen vilustumisesta johtuva)’ |
| – | ? viro kahv (g. ‑a) ’kalpea’ (? ← *kauha), kahvada ’kalveta’, kahvatada ’sama merkitys, tehdä kalpeaksi; (Wied myös) pelästyä’. |
suomi → pohjoissaame gāfâd, inarinsaame kaauhad ’kauhea’, pohjoissaame gāfistuvvât, inarinsaame kauhistuđ ’kauhistua’.