1lakastua1 – kuihtua
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- etupäässä Länsi-Suomi
la-kas-tu-a (3 tavua) · 8 kirjainta
Sitä kestänyt häpeää kukan-hauras, onneton sielu ei; se murtui ja lakastui.Välistä päivän silmä tulistuu, sen kultatuike usein usviin haihtuu; niin, kaikki kauneus loistaa, lakastuu, sen puku luonnon vaihdellessa vaihtuu.Perhoskämmekät kasvattavat yksittäisen varren, jonka kärjestä kasvaa vastakkaisia, soikeita ja meheviä lehtiä sitä mukaa, kun alimmat lehdet lakastuvat.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan lakastua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Kuivuvi köynnös, lakastuu ruohon korsi, vait satakielinen käy pesäänsä piipahtain.Niinkuin ruoho lakastuu, kukat varisevat, niin täytyy meidänkin ruumiimme lakastua.Lainalähde: ? ← germaaninen *slakō(ja)-, vertaa anglosaksi slacian ’hellittää; hervota, veltostua’, englanti slake ’laantua, heiketä, veltostua’; saman germaaninen pesyeen adjektiivista *slaka-z ’veltto, löyhä, voimaton’ lienevät peräisin suomi lakka2 ja lakastua, katso näitä.
Tähän yhteyteen kuulunee myös (?suomi →) eteläsaame laakkietidh ’lakata (juomasta, imemästä, imettämästä)’, laakkietätt´edh ’vieroittaa’, ruotsinsaame lakkedattet ’sama merkitys’, lakket ’lakata’.
| – | ? inkeroinen lakata ’jättää’ |
|---|---|
| karjala | lakaistuo ’hiljetä, loppua’ |
| – | ? vatja (vatjan Kukkosin murre) lakata ’jättää’ (← inkeroinen; viro kirjak. lakata ’lakata’ ← suomi) |
2 797 esiintymää · 1.1 / milj.
Taivutusluokka 52 (sanoa)
Yleisimmät: lakastuu 45 % · lakastuvat 14 % · lakastu 14 %
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
-uɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Lakastua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lakastua