ta­pail­la

verbi/ˈtɑpɑi̯lːɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ta-pail-la (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 3 743. yleisin sana

Johdettu sanoista: tapa, tavata

Merkitykset

  1. tavata joku useita kertojaOlemme tapailleet kaupungilla.
  2. tunnustella, kokeilla; yrittää etsiä; aloitella; tavoitella tukeaMyöhemmin lapsi alkaa jokellella ja tapailla sanoja.
  3. seurustella satunnaisesti tai ei-vakavasti

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Niin", tapaili Lea jotain.
— Irmari Rantamala, Israelitar
— Soita, Vanjushka, laula pois ikäväni, jonka täällä yksinäisyydessä sain — ja Vanja otti seinältä balalaikkansa, näppäili ensin hiljaa säveltä tapaillen.
— Ilma Virtala, Jääkärin sisko
Erilaisia sävelmiä voi kuvitella vain mielessään, mutta niitä voi myös yrittää hyräillä, vihellellä, tapailla jonkin soittimen avulla tai kirjoittaa suoraan nuoteiksi.
— Wikipedia: Säveltäminen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tapailla lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Mutta juuri kun käteni tapaili tikarin kahvaa, näin Annikka Lylen.
— Walter Scott, Vanha tarina Montrosesta
Polveni vapisivat, huijenneet silmäni eivät nähneet mitään ja vaistomaisesti tapailin minä tukea.
— E. Juncker, Haudan partaalla
Vasemmalla kädellään hän piti hevosen kaulasta kiinni ja oikealla tapaili puukkoaan.
— Urho Karhumäki, Rantasuon sankarit
Hän tapaili Salaa ja Hallaa, jotka olivat loihtineet hänen eteensä haamuja.
— Irmari Rantamala, Harhama III

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan tavata yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

Lainalähde: joko ? ← germaaninen *daƀan-, vertaa gootti ga-daban ’tapahtua’, ga-dof ’sopiva, sovelias’, anglosaksi ge-dafen ’sopiva’, alasaksa deftig ’kunnollinen, oiva’

katso erikseen tapahtua; takaperoisjohd:na tähän kuulunee myös tapa (LönnrLis 1886; Karkku) ’avaimen lehdessä oleva pykälä ja sitä vastaava (= siihen osuva) nystyrä lukossa’

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentavata ’saada kiinni, tavata; yllättää; ylettyä; riittää; sattua, osua; yrittää, pyrkiä, tavoitella’, tavvoittā ’tavoitella, tähdätä’
karjalatavata ’tavata, kohdata, tavoittaa, ylettyä; osua; tarttua; yllättää’, tavoittoa ’ottaa kiinni, tavoittaa, pyydystää; tavoitella, yrittää, pyrkiä; riittää; yllättää’
lyyditabada ’tavata; tavoittaa’, taboitelda ’tavoitella’, taboittada ’tavoittaa, ottaa kiinni; yllättää’
vepsätabata ’tavoittaa, ottaa kiinni, tarttua’, taboit́üuda ’tavoitella, ottaa kiinni’
vatjatavata (prs. tapāb) ’tavata, tavoittaa; ylettyä’
virotabada ’saavuttaa, saada kiinni; osua, sattua’, taba ’(riippu)lukko, salpa’
liivitaʾbbə ’arvata, ratkaista arvoitus’, tabā ’riippulukko’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

udmurttitupàni̮ ’sopia’
komitope̮dni̮ ’puristaa, yhdistää, liittää’
unkaritapad ’tarttua kiinni’, tapaszt ’koskettaa; liittää’

jolloin kyseessä voisi olla alkuaan äänt. motivoitu sana (vertaa muita äänt. läheisiä, (alkuaan) ’tarttumista’ merkitseviä sanoja s.v. tahtoa, takistua, tarttua sekä tappaa, taputtaa, joiden alkumerk. mahdollisesti ’koskettaa’).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • fumble
  • date
  • go out
  • see

Esiintymistiheys

55 778 esiintymää · 21.3 / milj.

Suomi24
19.6
Sanomalehdet
2.4
Aikakauslehdet
1.8
Wikipedia
6.9
Reddit
2.1
Tekstitykset
67.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 67 (tulla)

Yleisimmät: tapailla 20 % · tapaillut 15 % · tapailee 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin tapailla taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minätapailentapailinolen tapaillutolin tapaillut
sinätapailettapailitolet tapaillutolit tapaillut
häntapaileetapailion tapaillutoli tapaillut
metapailemmetapailimmeolemme tapailleetolimme tapailleet
tetapailettetapailitteolette tapailleetolitte tapailleet
hetapailevattapailivatovat tapailleetolivat tapailleet
passiivitapaillaantapailtiinon tapailtuoli tapailtu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätapailisinolisin tapaillut
sinätapailisitolisit tapaillut
häntapailisiolisi tapaillut
metapailisimmeolisimme tapailleet
tetapailisitteolisitte tapailleet
hetapailisivatolisivat tapailleet
passiivitapailtaisiinolisi tapailtu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinätapaile—
häntapailkoonolkoon tapaillut
metapailkaamme—
tetapailkaa—
hetapailkootolkoot tapailleet
passiivitapailtakoonolkoon tapailtu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätapaillenlienen tapaillut
sinätapailletlienet tapaillut
häntapailleelienee tapaillut
metapaillemmelienemme tapailleet
tetapaillettelienette tapailleet
hetapaillevatlienevät tapailleet
passiivitapailtaneenlienee tapailtu

Infinitiivit

1. infinitiivitapailla
1. inf. pitkä muototapaillakseen
2. inf. inessiivitapaillessa
2. inf. inessiivi, passiivitapailtaessa
2. inf. instruktiivitapaillen
3. inf. inessiivitapailemassa
3. inf. elatiivitapailemasta
3. inf. illatiivitapailemaan
3. inf. adessiivitapailemalla
3. inf. abessiivitapailematta
3. inf. instruktiivitapaileman
4. infinitiivitapaileminen
5. infinitiivitapailemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippitapaileva
Passiivin 1. partisiippitapailtava
Aktiivin 2. partisiippitapaillut
Passiivin 2. partisiippitapailtu
Agenttipartisiippitapailema
Kieltopartisiippitapailematon

Riimit

-ɑpɑilːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tapailla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tapailla