mol­la­ta

verbi/ˈmolːɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mol-la-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 3 995. yleisin sana

Merkitys

  1. arkikieltä haukkua pystyyn, arvostella toista kommenteinLeijonia mollattiin Saksalle koetun tappion jälkeen, koska Saksaa pidettiin jääkiekossa heikompana joukkueena kuin se todellisuudessa on.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

— Meijän äiti on niin lihava, etkun sillä on niin rauhallinen elämä, kun mollaan jo niin isoja, sanoi Toini ja syleili äitiä.
— Eva Hirn, Me miehet
— Ei mius "mollaa" oo kirjakielt, ei meijä opettaja silviisii haasta.
— Eva Hirn, Me miehet
Silvía oli roolinsa mukaisesti äärimmäisen itseriittoinen ja itserakas, mollasi kanssakilpailijoita ja ärsytti toimittajia.
— Wikipedia: Silvía Night

Etymologia

Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

molli ’kasvot, naama’

liittynee murteissakin tunnettuun sanaan mollottaa ’(erityisesti kuusta ja auringosta) hohtaa pyöreänä; tuijottaa silmät suurina’; josta myös murt. ja slangin mollikka (ja möllikkä) ’aurinko; kuu’, molberi ’aurinko’ (kontaminaatio, vertaa suulberi).

Johdoksia: mollaa ’lyödä kasvoihin; nolata, haukkua, pilkata’

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • blast
  • badmouth

Esiintymistiheys

51 480 esiintymää · 19.6 / milj.

Suomi24
23.8
Sanomalehdet
1.4
Aikakauslehdet
0.9
Wikipedia
0.2
Reddit
6.1
Tekstitykset
3.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

Yleisimmät: mollata 34 % · mollaa 15 % · mollataan 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin mollata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minämollaanmollasinolen mollannutolin mollannut
sinämollaatmollasitolet mollannutolit mollannut
hänmollaamollasion mollannutoli mollannut
memollaammemollasimmeolemme mollanneetolimme mollanneet
temollaattemollasitteolette mollanneetolitte mollanneet
hemollaavatmollasivatovat mollanneetolivat mollanneet
passiivimollataanmollattiinon mollattuoli mollattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämollaisinolisin mollannut
sinämollaisitolisit mollannut
hänmollaisiolisi mollannut
memollaisimmeolisimme mollanneet
temollaisitteolisitte mollanneet
hemollaisivatolisivat mollanneet
passiivimollattaisiinolisi mollattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinämollaa—
hänmollatkoonolkoon mollannut
memollatkaamme—
temollatkaa—
hemollatkootolkoot mollanneet
passiivimollattakoonolkoon mollattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämollannenlienen mollannut
sinämollannetlienet mollannut
hänmollanneelienee mollannut
memollannemmelienemme mollanneet
temollannettelienette mollanneet
hemollannevatlienevät mollanneet
passiivimollattaneenlienee mollattu

Infinitiivit

1. infinitiivimollata
1. inf. pitkä muotomollatakseen
2. inf. inessiivimollatessa
2. inf. inessiivi, passiivimollattaessa
2. inf. instruktiivimollaten
3. inf. inessiivimollaamassa
3. inf. elatiivimollaamasta
3. inf. illatiivimollaamaan
3. inf. adessiivimollaamalla
3. inf. abessiivimollaamatta
3. inf. instruktiivimollaaman
4. infinitiivimollaaminen
5. infinitiivimollaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippimollaava
Passiivin 1. partisiippimollattava
Aktiivin 2. partisiippimollannut
Passiivin 2. partisiippimollattu
Agenttipartisiippimollaama
Kieltopartisiippimollaamaton

Riimit

-olːɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Mollata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/mollata