- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan saivar yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 7 muuta kieltä
Sama merkitys ja läheinen äänneasu tavataan laajalti etäsukukielissä:
Vastineet sukukielissä (13 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | saivar ’täin muna’ |
|---|---|
| karjala | saivar, tšaivoi |
| lyydi | saivar ’sama merkitys’ |
| vepsä | saivar ’sama merkitys’, etelävepsä myös demin. sairud |
| vatja | saive̮r |
| viro | saere (mon. saerded) ’sama merkitys’ |
Vertailukohtia
| saame | čiwros ’saivar, »täin poikanen»’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva śarko, mokšamordva śaʀka ’saivar; hilse’ |
| länsimari | länsimari šarkeńə, itämari šarkeńt́śe ’saivar’ |
| udmurtti | śerel |
| komi | śeral ’sama merkitys’ |
| itämansi | itämansi sēr-wɔ̈̄rəp, länsimansi serə-wārp, pohjoismansi sēri-wārəp ’kärpänen’ (jossa alkuosan merk. on ’kärpäsen muna’; wɔ̈̄rəp jne. ’tekevä’) |
| itähanti | itähanti si̮r, etelähanti sir, pohjoishanti seri ’kärpäsen muna’ |
. Lähtökohtana voisi olla asu *śajra (itämerensuomi ‑v- lienee myöhäinen, vertaa etelävepsä, viro), josta voidaan selittää useimmat etäsukukielten sanoista; tavunloppuinen ‑j- on usein aiheuttanut viereisen vokaalin säännötöntä palataalistumista (vertaa koira, koivu, poika). Lähinnä saamelaisen sanan perusteella olisi kuitenkin tarpeen olettaa (vanhaa?) rinnakkaisvartaloa *śir-, johon permiläisten ja ugrilaisten kielten sanatkin varsin hyvin sopisivat (toisaalta pohjoissaamen sanaan on voinut vaikuttaa pohjoissaame čiwˈgâ (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’eläimen poikanen’ Vertaa myös turkin kieli (tšuvassi šărka, tataari serkä, osmani sirke) → unkari serke ’saivar’. Kyseessä voi olla vanha kulkusana.
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus saivarrella.