tuh­lai­le­va

adjektiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

tuh-lai-le-va (4 tavua) · 10 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. taipuvainen tuhlaukseen, nautinnonhakuiseen elämään tai kerskailevaan ylellisyyteen; myös laadultaan erittäin korkeatasoinen ja loistelias

Synonyymit ja vastakohtasanat

Verbit

Esimerkkilauseet

Sellainen hän oli, tuo pieni, hurmaava tyttö, jonka Pohjan ja Lännen heimot olivat luoneet ja joka kasvoi ja kehittyi Kalifornian säteilevän ja elämää antavan auringon loisteessa, — runsasantoisen ja tuhlailevan luonnon hoivissa.
— Øvre Richter Frich, Aurinkokuninkaan perintö
Näin unessa kerran ma Aarian maan, näin Auringon-Herran ma hehkuaan, elonlahjojaan käsin tuhlailevin jakavan yli seudun, mi sittemmin katos suitsuviin kuiluihin.
— Aarni Kouta, Maailman lyriikkaa
Perheen elämäntapa saattaa vaikuttaa meistä ylelliseltä, jopa tuhlailevalta, mutta tajuamme kuitenkin todistavamme edvardiaanisen ajan syksyä, aikaa jolloin kartanotyylinen elämäntapa oli lähestymässä päätepistettään.
— Wikipedia: Stylesin tapaus

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tuhlaileva lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Myös D 'Erricon tuhlaileva elämäntyyli aiheutti ongelmia.
— Wikipedia: Donna D’Errico
Hän vietti loisteliasta ja tuhlailevaa elämää, joka herätti suuttumusta kansan keskuudessa.
— Wikipedia: Kurtisaani

Englanninkieliset vastineet

  • wasteful
  • dissipated
  • sumptuous
  • prodigal
  • spendthrift

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tuhlaileva. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuhlaileva