tuh­lai­le­va

adjektiivi
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. taipuvainen tuhlaukseen, nautinnonhakuiseen elämään tai kerskailevaan ylellisyyteen; myös laadultaan erittäin korkeatasoinen ja loistelias

Synonyymit ja vastakohtasanat

Verbit

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Sellainen hän oli, tuo pieni, hurmaava tyttö, jonka Pohjan ja Lännen heimot olivat luoneet ja joka kasvoi ja kehittyi Kalifornian säteilevän ja elämää antavan auringon loisteessa, — runsasantoisen ja tuhlailevan luonnon hoivissa.
Øvre Richter Frich, Aurinkokuninkaan perintö
Se oli eräs rikas ja tuhlaileva juutalainen, joka piti musiikista ja minun hupsutuksistani.
Denis Diderot, Rameaun veljenpoika
Samanlaisella tuhlailevalla ylenpalttisuudella yksityiskohtainen taide, musiikki, arkkitehtuuri ja kirjallisuus innostivat toisiaan barokin kulttuuriliikkeenä, kun taiteilijat tutkivat, mitä he saisivat luoduksi toistavista ja vaihtelevista kuvioista.
Wikipedia: Barokki

Englanninkieliset vastineet

  • wasteful
  • dissipated
  • sumptuous
  • prodigal
  • spendthrift

Lähteet