jar­rut­taa

verbi/ˈjɑrːutːɑːˣ/
Jaa

3 tavua · 9 kirjainta · taivutustyyppi 53 (muistaa) · Suomen kielen 5 459. yleisin sana

Johdettu sanasta: jarru

Merkitykset

  1. vähentää nopeutta, varsinkin painamalla jarruaAlamäessä ajaessa täytyy jarruttaa mutkissa.
  2. (kuva)hidastaa jotakin kehitystä tai menettelyäjarruttaa rakennemuutosta

Esimerkkilauseet

hän naurahtaa, jarruttaa melallaan välisevää vettä, koska vene virran vetämänä pyrkii eteenpäin.
— Urho Karhumäki, Ukkonen uhkaa
Ja koko ajan jarruttavat jarrumiehet päät väärässä, ettei juna vaan mitenkään pääsisi liian kovasti menemään.
— Tiitus, Sen pitkää tämän lyhyttä
Neiti Laiho jarrutti ja auto pysähtyi.
— Olli Karila, Polkkatukkainen madonna
Lukitusvaikutus saadaan aikaiseksi jarruttamalla liian nopeasti pyörivää pyörää, jolloin voimaa menee enemmän muille, paremmin pitäville, pyörille.
— Wikipedia: Neliveto
Ne jarruttivat kaikkia verouudistuksia, jotka olisivat merkinneet puuttumista etuoikeutettujen säätyjen verovapauksiin, ja vetosivat usein siihen, että ainoastaan yleisellä säätykokouksella olisi oikeus hyväksyä uusia veroja.
— Wikipedia: Ranskan säätyjen yleiskokous 1789

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

jarru + johdin -tta

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.brake
  • ruotsibromsa
  • ranskafreiner
  • venäjäтормозить
  • esp.frenar

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • retard
  • brake
  • skid
  • set back
  • cramp
  • backpedal
  • filibuster
  • stonewall

Esiintymistiheys

33 420 esiintymää · 12.7 / milj.

Suomi24
13.4
Sanomalehdet
14.8
Aikakauslehdet
9.5
Wikipedia
5.3
Reddit
13.3
Tekstitykset
8.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: jarruttaa 41 % · jarruttamaan 10 % · jarruta 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin jarruttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäjarrutanjarrutinolen jarruttanutolin jarruttanut
sinäjarrutatjarrutitolet jarruttanutolit jarruttanut
hänjarruttaajarruttion jarruttanutoli jarruttanut
mejarrutammejarrutimmeolemme jarruttaneetolimme jarruttaneet
tejarrutattejarrutitteolette jarruttaneetolitte jarruttaneet
hejarruttavatjarruttivatovat jarruttaneetolivat jarruttaneet
passiivijarrutetaanjarrutettiinon jarrutettuoli jarrutettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäjarruttaisinolisin jarruttanut
sinäjarruttaisitolisit jarruttanut
hänjarruttaisiolisi jarruttanut
mejarruttaisimmeolisimme jarruttaneet
tejarruttaisitteolisitte jarruttaneet
hejarruttaisivatolisivat jarruttaneet
passiivijarrutettaisiinolisi jarrutettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäjarruta—
hänjarruttakoonolkoon jarruttanut
mejarruttakaamme—
tejarruttakaa—
hejarruttakootolkoot jarruttaneet
passiivijarrutettakoonolkoon jarrutettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäjarruttanenlienen jarruttanut
sinäjarruttanetlienet jarruttanut
hänjarruttaneelienee jarruttanut
mejarruttanemmelienemme jarruttaneet
tejarruttanettelienette jarruttaneet
hejarruttanevatlienevät jarruttaneet
passiivijarrutettaneenlienee jarrutettu

Infinitiivit

1. infinitiivijarruttaa
1. inf. pitkä muotojarruttaakseen
2. inf. inessiivijarruttaessa
2. inf. inessiivi, passiivijarrutettaessa
2. inf. instruktiivijarruttaen
3. inf. inessiivijarruttamassa
3. inf. elatiivijarruttamasta
3. inf. illatiivijarruttamaan
3. inf. adessiivijarruttamalla
3. inf. abessiivijarruttamatta
3. inf. instruktiivijarruttaman
4. infinitiivijarruttaminen
5. infinitiivijarruttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippijarruttava
Passiivin 1. partisiippijarrutettava
Aktiivin 2. partisiippijarruttanut
Passiivin 2. partisiippijarrutettu
Agenttipartisiippijarruttama
Kieltopartisiippijarruttamaton

Riimit

-ɑrːutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet