- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan riivata yhteydessä
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Vastineita
- vatja, viro
- suomiriivata
- ruotsivertaa lähinnä nykyruotsi, muinaisruotsi driva ’ajaa’, nykytanska drive, muinaisnorja drífa, gootti dreiban, nykysaksa treiben, englanti drive ’sama merkitys’, vertaa myös nykyruotsi rida ’ratsastaa’, muinaisruotsi rīþa (sanonnassa »maran riidher honum» »mara ratsastaa (’ahdistaa’) häntä»)
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| – | (viro ? →) inkeroinen rīvatoin ’riivattu’ |
|---|---|
| – | (suomi ? →) karjala riivata (prs. riivoau) ’riivata, tehdä hulluksi; halvata’ |
| vatja | (Tsv) rīv ’itsepäinen’, rīve̮toi ’ilkeä, rivo, tottelematon, itsepäinen’ (← viro tai inkeroinen), (vatjan Kukkosin murre) rīvata ’riivata’, rīpahtāssa ’riivautua, mennä huonoksi’ |
| viro | riivatu ’ilkeä, häijy, kelvoton’ (Wied, murt. riivata ’vaivata, rasittaa’ ← suomi) |