rii­vat­tu

adjektiivi, adjektiivi, substantiivi, substantiivi/ˈriːʋɑtːu(ˣ)/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rii-vat-tu (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: riivata

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. voimakkaan tunteen, pahan hengen tai yliluonnollisen voiman vallassa oleva; äärimmäisen julma, paha tai viheliäinen
  2. henkilö, joka käyttäytyy kuin pahan hengen riivaama; yliluonnollisen voiman tai intohimon hallitsema tila

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"Ja Burnett sanoi: 'Kyllä on vallan riivattua, että... pyydän anteeksi, miss Lackland, mutta te olette kevytmielisesti rikkonut pestauslakeja ja tiedätte sen'", kertoi kapteeni Munster miesten istuessa whiskynsä ääressä Joanin paluuta odotellen.
— Jack London, Ihmissyöjäin saarilla
Palvelusväki katsoo isäntäänsä pitkään ja tutkivasti: näyttääkö se miten muuttuneen vähämielisen tai riivatun näköiseksi... Isäntärenki, keski-ikäinen, romuluinen, väkeväkourainen mies huomauttaa, että tuli voi levitä vielä muuallekin.
— Pentti Haanpää, Kolmen Töräpään tarina
Loput selviytyjät valmistautuvat toiseen yöhön, ja Mikael kertoo, että ensimmäisen yön aikana riivatut kokeilivat heidän vahvuuksia, seuraavaksi he kokeilevat heidän heikkouksia.
— Wikipedia: Legion (elokuva)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan riivattu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Piiat pirun riivatut pojilta viinan estää, Pojat herran siunatut juovat minkä kestää.
— Elias Lönnrot, Kansanlauluja
Nuori aika on aivan heikko, niinkuin kesäheinä, Pojat konnat riivatut särkee vaikka seinän.
— Elias Lönnrot, Kansanlauluja

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan riivata yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Vastineita
vatja, viro
  1. suomiriivata
  2. ruotsivertaa lähinnä nykyruotsi, muinaisruotsi driva ’ajaa’, nykytanska drive, muinaisnorja drífa, gootti dreiban, nykysaksa treiben, englanti drive ’sama merkitys’, vertaa myös nykyruotsi rida ’ratsastaa’, muinaisruotsi rīþa (sanonnassa »maran riidher honum» »mara ratsastaa (’ahdistaa’) häntä»)
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

–(viro ? →) inkeroinen rīvatoin ’riivattu’
–(suomi ? →) karjala riivata (prs. riivoau) ’riivata, tehdä hulluksi; halvata’
vatja(Tsv) rīv ’itsepäinen’, rīve̮toi ’ilkeä, rivo, tottelematon, itsepäinen’ (← viro tai inkeroinen), (vatjan Kukkosin murre) rīvata ’riivata’, rīpahtāssa ’riivautua, mennä huonoksi’
viroriivatu ’ilkeä, häijy, kelvoton’ (Wied, murt. riivata ’vaivata, rasittaa’ ← suomi)

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • possessed
  • demoniac
  • hauntedlähisynonyymi
  • demonic
  • amuck
  • possession

Esiintymistiheys

3 043 esiintymää · 1.2 / milj.

Suomi24
1.2
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
0.2
Reddit
0.2
Tekstitykset
1.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi C

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: riivattu – riivatumpi – riivatuin

Riimit

-iːʋɑtːu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Riivattu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/riivattu