kiu­saa­va

adjektiivi, verbi
Jaa

Johdettu sanasta: kiusata

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. ärtymystä, harmia tai kiusallisuutta aiheuttava

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Siihen aikaan työskentelin minä tehtaassa ja sain neljäkymmentä kopeekkaa päivältä, kannoin olkapäilläni ja vedin raskaita taakkoja — malmia, kuonaa, tiiliä ja vihasin tätä helvetillistä paikkaa, jossa oli likaa, ähkinää, jyrinää ja ruumista kiusaavaa kuumuutta.
— Maksim Gorki, Rippi
Tytön tutkiva katse näytti häntä kiusaavan, ja hänen paksut huulensa puristuivat lujasti yhteen, ikäänkuin hän kaikin voimin olisi koettanut näyttää vihaiselta ja päättäväiseltä.
— Jack London, Ihmissyöjäin saarilla
Jukka ja opettaja Jukka on nuori, opettajaa kiusaava oppilas, joka usein riehuu tai vastaa typerästi opettajan esittämiin kysymyksiin.
— Wikipedia: Pulttibois

Englanninkieliset vastineet

  • pesky
  • pestering
  • teasing

Lähteet