ve­to­a­va

adjektiivi/ˈʋetoɑʋɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: vedota

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. mielenkiintoa, myönteistä huomiota tai myötätuntoa herättävä; sympaattinen

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Yhtä selvästi kuin silloin, viimeisenä yönä, hän näki Jasminin tuskaiset, kyyneleiset silmät, kuuli vapisevan, vetoavan äänen, ja häneltä pusertui ankara nyyhkytys.
— E. M. Hull, Sheikin pojat
Hän puheli ensin ikäänkuin itsekseen, Marcellaan katsomatta, mutta sitten hän kääntyi hänen puoleensa, silmissä vetoava katse, niinkuin rukoillen toiselta myötätuntoa, ymmärtämystä, keskinäistä kunnioitusta — mielipiteiden eriäväisyydestä huolimatta.
— Mary Augusta Ward, Marcella
Nimi otettiin raamatusta, koska sen uskottiin vetoavan virkamiehiin, jotka suhtautuivat suopeasti uskonnollisiin yhdistyksiin.
— Wikipedia: Marttaliitto

Englanninkieliset vastineet

  • appealing

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivetoava
Genetiivivetoavan
Partitiivivetoavaa
Essiivivetoavana
Translatiivivetoavaksi
Inessiivivetoavassa
Elatiivivetoavasta
Illatiivivetoavaan
Adessiivivetoavalla
Ablatiivivetoavalta
Allatiivivetoavalle
Abessiivivetoavatta

Riimit

-ɑʋɑ

Kaikki riimit

Lähteet