1vaalia1 – hoitaa, hoivata, ruokkia (eläimiä); pitää yllä
- Alkuperä
- Lainasana (venäjä: valít́)
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- Kaakkois-Suomi ja ymp.
- Vastineita
- karjala, lyydi, vatja
Lähtökohta: ← venäjä murt. valít́ (valját́) ’järjestää, huoltaa, panna lepäämään’, sama sana kuin valít́ (valját́) ’pyöritellä, kieritellä jne.’, katso vaalia2; itämerensuomi sana voi toisaalta olla myös mainitun venäjä sanueen pohjalta itsenäisesti kehittynyt (’pyöritellä, kieritellä (kapaloidessa)’ → ’hoitaa, helliä (lasta)’).
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | voalie ’hoitaa lasta’ |
|---|
| lyydi | vuaĺija ’(epiteettinä:) äiti’ |
|---|
| vatja | vālia ’hoitaa, hoivata, huoltaa’, vālija (August Ahlqvistin aineistosta) ’(epiteettinä:) äiti’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2vaalia2 – leipoa (taikinasta leipäreitä kohotusta varten); kaulata vaatteita
- Alkuperä
- Lainasana (venäjä: valít́)
- Vanhin tieto
- Gustaf Erik Eurén, 1860
- Levinneisyys
- paikoin Pohjois-Karjala Viron Inkerinmaa
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Lähtökohta: ← venäjä murt. valít́ (valját́) ’pyöritellä, kieritellä; kasata, läjätä; leipoa, muotoilla leipiä’.
Sanat ovat ainakin osittain erikseen lainautuneita. Katso myös vaalia1.
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vālia ’leipoa, muotoilla leipiä; vanuttaa (sarkaa); kaulata vaatteita’ |
|---|
| karjala | voalie ’vaivata, leipoa (taikina leiviksi); kaulata vaatteita; hieroa, tahria; kasata, läjätä’ |
|---|
| lyydi | vuaĺida ’vaivata pöydällä taikinaa; vierittää, heittää kokoon, kasata’ |
|---|
| vepsä | vaĺ(i)da ’vaivata pöydällä taikinaa, muotoilla leipiä; kierittää kokoon, kasata’ |
|---|
| vatja | vālia ’tehdä leipiä, leipoa’ |
|---|
| viro | vaalida ’kaulata vaatteita’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja