tur­rut­taa

verbi/ˈturːutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tur-rut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 18 013. yleisin sana

Johdettu sanasta: turtua

Merkitys

  1. tehdä turraksi, saada turraksi

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Suutelimme, kunnes ruumiimme jäähtyi, tympeä maku turrutti huulet.
— Lauri Haarla, Jumalan myrsky
Taikka, voisko kylmän valta täällä Pohjan kansaa uljast' uuvuttaa, Vaikka kokee lumellaan ja jäällä Elon kaiken sortaa, turruttaa: Kankaillamme kasvaa hongat sankat, Joista taidokkaasti raketaan Pirtit lämpimät ja varsin vankat Kylmän kolkon valtaa torjumaan.
— Kustaa Killinen, Sanajalkoja
Karvaa ei leikata vaan nypitään irti, ja prosessin aikana koira kiinnitetään paikalleen, sille laitetaan kuonokoppa ja se turrutetaan huumaavalla aineella.
— Wikipedia: Nagankoira

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan turruttaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Tietoisuus tästä turruttaa tunteeni ja puuduttaa koko olemukseni.
— Marja Salmela, Veripunainen ruusu
Tällä petoksella koetettiin täällä taas turruttaa ihmisten mielet totuutta kuulemasta, mutta heidän sydämensä jätettiin kylmiksi.
— Santeri Ivalo, Pietari Särkilahti

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan turta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi, länsimari

Lähtökohta: Myös germaaninen alkuperää on esitetty: itämerensuomi turta ← germaaninen *sturđa- (muinaisnorja storð ’ruoho; nuori puu’), jonka toista ablaut-astetta edustaa germaaninen *sterđia- (muinaisnorja stirðr ’jäykkä, kankea, raskas’).

Liittyy, ainakin sekundaaristi, s.v. turpea main. sanojen yhteyteen: elleivät ole samaa alkuperää, ovat ne itämerensuomi:ssa ainakin vaikuttaneet toistensa merkityksiin; mahdollisesti suorastaan tyrä1, tyrä2 sanueen takavok. variantti. —

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenturra ’kuoleutunut, tunnoton; laho, kuiva (puu)’
karjalaturto ’keloutuva (puu)’ (harv., ? ← suomi)
vatja(Must) turassiza ’turtana’, (Tsv) turtu- ’puutua, kangistua’ (? ← suomi)
viroturd (g. turra) ’puolikuiva, kostea; paisunut, turvonnut (puuastia); tunnoton’, turduda ’kuivahtaa; paisua, turvota’
liiviturdə (prs. turdəb) ’mädäntyä, lahota’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

länsimarilänsimari turtaŋγam, itämari turtam ’jäykistyä, kovettua’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • desensitize
  • obtund
  • benumb
  • numb

Esiintymistiheys

6 202 esiintymää · 2.4 / milj.

Suomi24
2.6
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
0.3
Reddit
2.7
Tekstitykset
2.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: turruttaa 51 % · turruttavat 8 % · turruttanut 6 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin turruttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäturrutanturrutinolen turruttanutolin turruttanut
sinäturrutatturrutitolet turruttanutolit turruttanut
hänturruttaaturruttion turruttanutoli turruttanut
meturrutammeturrutimmeolemme turruttaneetolimme turruttaneet
teturrutatteturrutitteolette turruttaneetolitte turruttaneet
heturruttavatturruttivatovat turruttaneetolivat turruttaneet
passiiviturrutetaanturrutettiinon turrutettuoli turrutettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäturruttaisinolisin turruttanut
sinäturruttaisitolisit turruttanut
hänturruttaisiolisi turruttanut
meturruttaisimmeolisimme turruttaneet
teturruttaisitteolisitte turruttaneet
heturruttaisivatolisivat turruttaneet
passiiviturrutettaisiinolisi turrutettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäturruta—
hänturruttakoonolkoon turruttanut
meturruttakaamme—
teturruttakaa—
heturruttakootolkoot turruttaneet
passiiviturrutettakoonolkoon turrutettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäturruttanenlienen turruttanut
sinäturruttanetlienet turruttanut
hänturruttaneelienee turruttanut
meturruttanemmelienemme turruttaneet
teturruttanettelienette turruttaneet
heturruttanevatlienevät turruttaneet
passiiviturrutettaneenlienee turrutettu

Infinitiivit

1. infinitiiviturruttaa
1. inf. pitkä muototurruttaakseen
2. inf. inessiiviturruttaessa
2. inf. inessiivi, passiiviturrutettaessa
2. inf. instruktiiviturruttaen
3. inf. inessiiviturruttamassa
3. inf. elatiiviturruttamasta
3. inf. illatiiviturruttamaan
3. inf. adessiiviturruttamalla
3. inf. abessiiviturruttamatta
3. inf. instruktiiviturruttaman
4. infinitiiviturruttaminen
5. infinitiiviturruttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiturruttava
Passiivin 1. partisiippiturrutettava
Aktiivin 2. partisiippiturruttanut
Passiivin 2. partisiippiturrutettu
Agenttipartisiippiturruttama
Kieltopartisiippiturruttamaton

Riimit

-urːutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Turruttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/turruttaa