- Sanakirjassa
- Johdos, käsitellään sanan tarkka yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Samaa sanuetta on ilmeisesti myös tarkea (Eurén 1860; paikoin Satakunta Etelä-Häme) ’halukas, kärkäs; tärkeä; (s.) kiire’
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tarkka ’tarkka, (aisteiltaan, älyltään) terävä; säästäväinen’, tarkata ’tähdätä; osua, sattua; osata paikalle’ |
|---|---|
| karjala | tarkka ’tarkka (ase, ampuja, aisti), täsmällinen; taitava, pystyvä; viisas; säästäväinen; tarkkuutta vaativa’, tarkata ’tarkata, huomata’, tarkoittoa ’tarkata (kuuntelemalla, katsomalla); liikkua tarkasti, varovaisesti; tähdätä; tarkoittaa; neuvoa, opastaa tarkaksi’ |
| lyydi | tark(ku) (mon. tarkad) ’säästäväinen, saita’, tarkkaińe ’varovainen’ |
| vepsä | tark ’älykäs; huolellinen, siisti’ |
| vatja | tarkka ’tarkka, viisas’, tarkkauta ’sattua’ |
| viro | tark ’viisas, ymmärtäväinen, järkevä’, targutada ’viisastella, saivarrella, filosofoida’, tarkus ’viisaus, ymmärrys’ |
(suomi → pohjoissaame darˈke (inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’tarkka, terävä-älyinen; säästeliäs; hyvä (työntekijä)’ sekä nykyruotsi murt. Suomi tarkka ’tarkka, täsmällinen; nokkela’).