hel­lit­tää

verbi/ˈhelːitːæːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hel-lit-tää (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 7 624. yleisin sana

Johdettu sanoista: hellitä, hellä

Merkitys

  1. löysätä, irrottaaHän hellitti otteensa ja antoi minun pudota.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Nyt oli herra Sihvonen se, joka yli-insinöörin puoleen loi silmäyksen, joka, yhtä selvästi kuin vastikään yli-insinöörin silmä, sanoi: "Enkö sanonut, hän hellittää ehdottomasti!
— E. Werner, Artturi Berkow
Havaitessaan suuren, kieltämättömän yhdennäköisyyden tämän kuvan ja pojan välillä, uusi varakreivitär, joka yhä piteli pojan kättä kuvaa tarkastaessaan, punastui ja hellitti käden nopeasti, kulkien gallerian toiseen päähän mrs.
— William Makepeace Thackeray, Henry Esmondin historia
Nivel on tällöin jäykkä ja kipeä jo aamulla, ja saattaa kestää useita tunteja, ennen kun oireet hellittävät.
— Wikipedia: Nivelrikko

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan hellittää lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

1hellittää1 – löysentää; laskea tai päästää irti; vähentää, lieventää; herpaantua, antaa myöten, jättää sikseen, luovuttaa; lieventyä, laantua, helpottua

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hellä yhteydessä
Vanhin tieto
1670
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhellä ’hellä, aristava’, heltiä ’hellä’
karjalahellä ’hellä, aristava; herkkä, herkkäuskoinen; tarkka; hermostunut; helläluontoinen; hyväsydäminen; synkkä, murheellinen; tyyni, leuto; ruoasta: huono, laiha’, helletä (impf. helleńi) ’helletä, heltyä, aristua; tuskastua; hellitä’, hellie ’helliä, hemmotella’, hellitä ’helliä; heltyä, aristua; irrota’, hellitteä ’päästää löyhemmälle; irrottaa; aristaa, tehdä araksi’, heltyö ’heltyä, aristua; höltyä; lauhtua, lämmetä’
lyydiheĺĺida ’heltyä’, helduda ’sama merkitys, tulla araksi’
vatjaellä ’hellä, kipeä; hellä, lempeä’
virohell (g. ‑a) ’hellä, lempeä; hauras; arka’, hellitada ’helliä, hellitellä’, helde ’antelias, aulis’, heldida ’heltyä, herkistyä, liikuttua’, helduda ’tulla anteliaaksi’

(suomi → ruotsinsaame helle ’hauras; hellä, arka’, luulajansaame hiellē ’sama merkitys’, pohjoissaame hælˈle ’alakuloinen’); inkeroinen ja viro lt:lliset a:t (*helteδä) ilmeisesti *heltü(δ)ä v:n johdoskorrelaatteja. Vertaa höllä.

2hellittää2 – lämmittä, paahtaa

Alkuperä
Lainasana (balttilainen)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan helle yhteydessä
Vastineita
karjala

Lähtökohta: ← balttilainen, vertaa liettua šil̃tis ’lämpö’, šil̃tas, latvia silts ’lämmin’, liettua šìlti, latvia silt ’lämmitä’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalahelleh ’helle; helteinen’

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus helle.

Englanninkieliset vastineet

  • unwind
  • break
  • ease off
  • ease up
  • let up
  • flag
  • slacken off
  • slack off

Esiintymistiheys

20 898 esiintymää · 8.0 / milj.

Suomi24
8.2
Sanomalehdet
11.0
Aikakauslehdet
5.3
Wikipedia
1.8
Reddit
3.4
Tekstitykset
8.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: hellittää 36 % · hellitä 25 % · hellittänyt 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin hellittää taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähellitänhellitinolen hellittänytolin hellittänyt
sinähellitäthellititolet hellittänytolit hellittänyt
hänhellittäähellittion hellittänytoli hellittänyt
mehellitämmehellitimmeolemme hellittäneetolimme hellittäneet
tehellitättehellititteolette hellittäneetolitte hellittäneet
hehellittäväthellittivätovat hellittäneetolivat hellittäneet
passiivihellitetäänhellitettiinon hellitettyoli hellitetty

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähellittäisinolisin hellittänyt
sinähellittäisitolisit hellittänyt
hänhellittäisiolisi hellittänyt
mehellittäisimmeolisimme hellittäneet
tehellittäisitteolisitte hellittäneet
hehellittäisivätolisivat hellittäneet
passiivihellitettäisiinolisi hellitetty

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähellitä—
hänhellittäköönolkoon hellittänyt
mehellittäkäämme—
tehellittäkää—
hehellittäköötolkoot hellittäneet
passiivihellitettäköönolkoon hellitetty

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähellittänenlienen hellittänyt
sinähellittänetlienet hellittänyt
hänhellittäneelienee hellittänyt
mehellittänemmelienemme hellittäneet
tehellittänettelienette hellittäneet
hehellittänevätlienevät hellittäneet
passiivihellitettäneenlienee hellitetty

Infinitiivit

1. infinitiivihellittää
1. inf. pitkä muotohellittääkseen
2. inf. inessiivihellittäessä
2. inf. inessiivi, passiivihellitettäessä
2. inf. instruktiivihellittäen
3. inf. inessiivihellittämässä
3. inf. elatiivihellittämästä
3. inf. illatiivihellittämään
3. inf. adessiivihellittämällä
3. inf. abessiivihellittämättä
3. inf. instruktiivihellittämän
4. infinitiivihellittäminen
5. infinitiivihellittämäisillään

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihellittävä
Passiivin 1. partisiippihellitettävä
Aktiivin 2. partisiippihellittänyt
Passiivin 2. partisiippihellitetty
Agenttipartisiippihellittämä
Kieltopartisiippihellittämätön

Riimit

-elːitːæː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hellittää. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hellittää