- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan toivoa yhteydessä
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Sana on myös vanha hn. suomi Toivo (1440), Toivottu, karjala Tojvet (»Toivettu» 1447), viro Toyes (»Toives» 1342), liivi Huwedoywo (»Hyvätoivo» noin 1330).
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | toivoja ’toivoa; ennustaa, tietää’ |
|---|---|
| karjala | toivuo ’luvata; luulla, arvella, uskoa; toivoa, suoda’, toivottoa ’luvata; luulla, arvella; toivoa, toivottaa; ennustaa, aavistaa’, toivo ’lupaus; luulo, usko, luottamus; toivo, toive; taju, tajunta’, toive(h) ’lupa; lupaus’ |
| lyydi | toivottada ’luvata’, toivotez ’lupaus (pyhimykselle, Jumalalle)’ |
| vepsä | toivotada ’luvata’, toivotuz ’lupaus’ |
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) (← inkeroinen) toivoa ’toivoa, ennustaa’ |
| viro | tõotada ’(juhlallisesti, pyhästi) luvata’ (murt. toivuda ’toivoa pahaa, kirota’ ← suomi) |
| liivi | teitə ’luvata’, tēitəks ’lupaus’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame doaiˈvot (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’toivoa; arvella, luulla’, doaiˈvo ’toivo, odotus (N Pi Lu In); lupaus (U)’ (saame mahdollisesti ← suomi). |
|---|