1kaartaa1 – edetä kaaressa, kiertää, tehdä kaari, mutka
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kaari yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kārre ’laivan tai veneenkaari’, vihmakārre ’sateenkaari’, kārrittā (vene, laiva), kārtā ’kiertää’ |
|---|
| karjala | koari, koare, kaar(d)e (veneessä), ukonkoari, ‑kaare ’sateenkaari’, koarittoa ’varustaa kaarilla’, koartoa ’kaartaa’, koartuo |
|---|
| lyydi | kuar (mon. ‑od), kuari, koari ’veneen kaari’ |
|---|
| vepsä | kāŕ, kaŕ, kaŕeg ’(veneen, sateen)kaari’; kaŕoi, kaŕko ’sateenkaari’ |
|---|
| vatja | kārre ’puu, jossa on juuren muodostama kaari mukana’, kārtā ’kaartaa’, kārto |
|---|
| viro | kaar (g. ‑e, ‑u) ’kaari, ympyrä, luoko; ilmansuunta’, kaard ’kierous, vinous; kiero, vino’, kaarutada ’käännellä (heinäkarhoja)’ |
|---|
| liivi | kɔ̄r, kār ’veneen, laivan kaari, reen kaareva poikkipuu; sateenkaari’ (→ latvia kārs) |
|---|
Kaukaisemmissa sukukielissä
| luulajansaame | luulajansaame kuoŋar (inarinsaame koltansaame) ’veneen kaari’, Kuolajärvi tjatsa kuonger ’sateenkaari’ |
|---|
| – | ? etelähanti χuŋχarə ’(nyrkkiin puristettu) kämmen’, pohjoishanti χoŋkar muun muassa ’joen mutka’ |
|---|
| – | ? selkuppi kāŋŋar ’rysä’. |
|---|
äänteellisesti ja semanttisestikin mahdottomia ovat vanhat yhdistelmät eräisiin suomalais-ugrilainen kielten (mordva udmurtti komi ja unkari) sanoihin.
Samaa juurta olevia sanoja
2kaartaa2 – ajaa porot aitaukseen; tehdä ansoja linnuille
- Alkuperä
- Lainasana (saame: garˈde)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kaarre yhteydessä
Lähtökohta: ← saame garˈde ’aidattu alue; poroaitaus; (N) riekon ansa’ (← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja garðr, nykynorja gard, nykyruotsi gård ’aitaus, tarha’).
Samaa juurta olevia sanoja