pau­kut­taa

verbi/ˈpɑu̯kutːɑː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pau-kut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 12 766. yleisin sana

Johdettu sanoista: paukku, paukkua

Merkitykset

  1. aiheuttaa toistuvaa pauketta, paukkuvaa ääntäpaukuttaa vasaralla
  2. (slangia)paukuttaa päätään
  3. (lastenkieltä)pierrä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Hän liikkui edestakaisin, paukutti käsiään, riensi köydeltä toiselle, kiihotti noita kuutta laulajaa sanoilla ja liikkeillä aivan kuin orkesterinjohtaja, joka kannustaa eläviä taitureita.
— Victor Hugo, Pariisin Notre-Dame 1482
Punastuen ja hämillään näin suuresta kunniasta, taiteilija otti seppeleen vastaan, ja nyt yleisö, käsittäen, että tuo äskeinen esitys oli sittenkin mestaruuden korkein näyte, alkoi paukuttaa käsiään hurjana ja loppumatta.
— Ilmari Tulimaa, Silmien laulu
Kaivosmiehet arvostavat koputtajia, sillä ne varoittavat lähestyvistä vaaroista, kuten käytävien romahduksista, seiniä paukuttamalla.
— Wikipedia: Koputtaja

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan paukuttaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Mutta kun vasaramies paukutti vasarallaan pöytään ja kysyi: "Kuka sai?"
— Jaakko Nikkinen, Nuori kuokkija
Kuunari näytti harhailevan sumussa ilman määrää, etupurje hurjasti paukuttaen.
— Rudyard Kipling, Meren urhoja
Mutta sitten hän taas alkoi kahta tarmokkaammin paukuttaa ovea nyrkeillään, ikäänkuin olisi tahtonut sen särkeä.
— Dmitri S. Merežkovski, Ylösnousseet jumalat I

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan paukkua yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Onomat. sanoja.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpaukkā ’paukkua’, paukata ’paukauttaa; puhua äänekkäästi’, paukutella ’paukuttaa’, paukku ’paukaus’
karjalapaukkuo ’paukkua’, paukkoa ’kolista, paukkua; kolistaa, paukuttaa; kumista (kello); huutaa, ärjyä’, paukku ’isku, paukaus, pamaus; kipinä, räjähdyspanos’, paukuttoa ’paukuttaa, jyskyttää; kumisuttaa kelloa; loiskuttaa, räiskyttää’, paukeh ’(kirveen, kellon ym.) pauke’, paukahtoa ’paukahtaa, kolahtaa; kumahtaa (kello); puhjeta, syttyä (tauti, sota)’
lyydipaukune̮h, paukine̮h ’pauke’
vepsäpoukta (prs. poukab) ’paukkua’, poukaita ’paukuttaa, paukahtaa’, poukutada ’paukuttaa’
vatja(vatjan Kukkosin murre Tsv) paukkā ’paukkaa’, paukku ’pamaus, paukku’, (vatjan Kukkosin murre) paukahtā ’paukahtaa’
viropaukuda ’paukkua, pamahdella’, paugutada ’paukuttaa’, paugatada ’paukahtaa, pamahtaa’, pauk (g. paugu) ’pamaus, paukku’
liivipoukə (prs. pōkub) ’paukkua, paukahtaa; räjähtää; kuolla’, pouktə ’paukuttaa’

(suomi → pohjoissaame bawˈket (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’paukkua’).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.bang

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • drum
  • bang

Esiintymistiheys

10 182 esiintymää · 3.9 / milj.

Suomi24
4.3
Sanomalehdet
2.7
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
0.5
Reddit
4.9
Tekstitykset
2.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: paukuttaa 45 % · paukutti 8 % · paukuttamaan 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin paukuttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpaukutanpaukutinolen paukuttanutolin paukuttanut
sinäpaukutatpaukutitolet paukuttanutolit paukuttanut
hänpaukuttaapaukuttion paukuttanutoli paukuttanut
mepaukutammepaukutimmeolemme paukuttaneetolimme paukuttaneet
tepaukutattepaukutitteolette paukuttaneetolitte paukuttaneet
hepaukuttavatpaukuttivatovat paukuttaneetolivat paukuttaneet
passiivipaukutetaanpaukutettiinon paukutettuoli paukutettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpaukuttaisinolisin paukuttanut
sinäpaukuttaisitolisit paukuttanut
hänpaukuttaisiolisi paukuttanut
mepaukuttaisimmeolisimme paukuttaneet
tepaukuttaisitteolisitte paukuttaneet
hepaukuttaisivatolisivat paukuttaneet
passiivipaukutettaisiinolisi paukutettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpaukuta—
hänpaukuttakoonolkoon paukuttanut
mepaukuttakaamme—
tepaukuttakaa—
hepaukuttakootolkoot paukuttaneet
passiivipaukutettakoonolkoon paukutettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpaukuttanenlienen paukuttanut
sinäpaukuttanetlienet paukuttanut
hänpaukuttaneelienee paukuttanut
mepaukuttanemmelienemme paukuttaneet
tepaukuttanettelienette paukuttaneet
hepaukuttanevatlienevät paukuttaneet
passiivipaukutettaneenlienee paukutettu

Infinitiivit

1. infinitiivipaukuttaa
1. inf. pitkä muotopaukuttaakseen
2. inf. inessiivipaukuttaessa
2. inf. inessiivi, passiivipaukutettaessa
2. inf. instruktiivipaukuttaen
3. inf. inessiivipaukuttamassa
3. inf. elatiivipaukuttamasta
3. inf. illatiivipaukuttamaan
3. inf. adessiivipaukuttamalla
3. inf. abessiivipaukuttamatta
3. inf. instruktiivipaukuttaman
4. infinitiivipaukuttaminen
5. infinitiivipaukuttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipaukuttava
Passiivin 1. partisiippipaukutettava
Aktiivin 2. partisiippipaukuttanut
Passiivin 2. partisiippipaukutettu
Agenttipartisiippipaukuttama
Kieltopartisiippipaukuttamaton

Riimit

-ɑukutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Paukuttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/paukuttaa