- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kǟntǟ ’kääntää, kiertää, kääriä’, kǟntüä |
|---|---|
| karjala | keänteä ’kääntää, muuttaa’, keännös ’käännös’, keäntyö ’kääntyä, muuttua (myös mieli, sää)’ |
| lyydi | kiät(t)ä, kietta ’kääntää, vääntää, kaataa’, kiändüdä, kienduda ’kääntyä, kaatua’ |
| vepsä | ḱäta, kätä ’kääntää, kääriä; muuttaa (mielen, sään)’ |
| vatja | tšǟntǟ, (vatjan Kukkosin murre) kǟntǟ ’kääntää’, tšǟntüä ’kääntyä’ |
| viro | käänata, eteläviro käända ’kääntää, taivuttaa’, käändida ’kääntyä, taipua’, käänd (g. käänu), kään (g. ‑a, ‑i) ’käännös, käänne, mutka’, kääne (g. käände) ’käänne’ |
| liivi | (salatsinliivi) ḱenn, ḱänn ’kiertää, kääntää; taipua’ |
(suomi → pohjoissaame gænˈdet ’väännellä (toisen sanoja)’, gēndut, genˈdut ’kääntyä, tulla kääntymykseen’, inarinsaame kendiđ ’kääntää maata’)
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| udmurtti | kodži̮ni̮, koži̮ni̮ ’kääntyä takaisin (tieltä), poiketa tieltä jhk, kääntyä sivulle’ |
|---|---|
| komi | kežni̮ ’poiketa, kääntyä’ |
. Nämä vastineet ovat äänt. syistä epävarmoja.