tem­ma­ta

verbi/ˈtemːɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tem-ma-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 5 649. yleisin sana

Merkitykset

  1. kiskaista, vetäistä (yleensä käyttäen paljon voimaa)Tempasi suutuspäissään kirveen seinästä ja iski sen toiseen seinään.
  2. (kuvaannollisesti, esim. rytmistä) ~ mukaansa saada pauloihinsa, viedä mennessäänKappaleen kiihkeä rytmi tempasi mukaansa.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Lordi Shoreby tempasi paperiliuskan, luki sen, rutisti sen kädessään, ja huolimatta kauhistuksestaan, joka tähän saakka oli pidättänyt häntä lähenemästä, hän heittäytyi polvilleen kuolleen viereen ja rupesi innokkaasti tutkimaan miehen laukkua.
— Robert Louis Stevenson, Musta nuoli
Isäntä, tarjoilijat ja kaksi yövartijaa, jotka ohi mennessään olivat uteliaisuuttaan tunkeutuneet liian kauas huoneen sisustaan, temmattiin rymäkkään, jossa he saivat ankaran löylytyksen.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi I
Satiiria, pilkkaa, sutkautuksia, hyperbolia ja humoristisia metaforia viljelevä eristinen sanankäyttö tempaa mukaansa ja tehoaa välittömästi.
— Wikipedia: Eristiikka

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan temmata lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Henkivartijat tempasivat tupesta metsästyspuukkonsa ja valmistautuivat taisteluun.
— Alexandre Dumas, Pakolaiskuningas
Heleena tempasi äkisti kätensä irti hänen kädestään ja hypähti pari askelta takaperin.
— G. H. Mellin, Helena Wrede
Kolkuttamatta Aukovi ukset, Terveenkin tempaa, Syliinsä sulkee!
— Niilo Mantere, Kohden kunnahia

Etymologia

1temmata1 – vetäistä, kiskaista

Alkuperä
Lainasana (balttilainen)
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
laajalti murt.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: ← balttilainen, vertaa liettua tem̃pti ’vetää, venyttää, venyttämällä jännittää’, latvia tiept ’ojentaa; pitää tiukasti kiinni; olla itsepintainen’.

balttilainen alkuperän pitkään jatkunut epäily johtunee alkuaan itämerensuomi sanalle esitetystä mahdollisesti unkari vastineesta tép ’repiä’, joka ei kuitenkaan äänt. syistä tule kyseeseen.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentemmata, tempoja ’vetää’
karjalatemmata ’vetäistä, kiskaista’, tempuo ’kiskoa, vetää’
lyydi, vepsät́embaita
vatjate̮mmata ’temmata’
virotõmmata (prs. tõmban) ’vetää, kiskoa, temmata’, tõmbuda ’vetäytyä’, tõmme ’veto, tempaus’, tõmmelda (prs. tõmblen) ’kiskoa, tempoa’
liivite̮mbə ’temmata, kiskoa, nykäistä, vetää’, te̮m(b)lə ’tempoilla; nahistella’

(suomi → pohjoissaame dæmˈbot (inarinsaame koltansaame) ’tempoilla, harata vastaan (poro)’)

2temmata2 – täsmätä, sopia yhteen; virittää

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: stämma)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan tämmätä yhteydessä

Lähtökohta: ← ruotsi stämma (v.) ’virittää, sointua yhteen, olla kohdallaan tai kunnossa, täsmätä, käydä yksiin, pitää paikkansa; (s.) ääni, viritys, vire’, stämning ’viritys, vire, mieliala’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • embroil
  • sweep
  • sweep up

Esiintymistiheys

31 897 esiintymää · 12.2 / milj.

Suomi24
14.2
Sanomalehdet
5.2
Aikakauslehdet
6.0
Wikipedia
1.3
Reddit
8.1
Tekstitykset
1.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata), vokaalivaihtelutyyppi H

Yleisimmät: temmattu 26 % · temmataan 23 % · tempaa 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin temmata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minätempaantempasinolen temmannutolin temmannut
sinätempaattempasitolet temmannutolit temmannut
häntempaatempasion temmannutoli temmannut
metempaammetempasimmeolemme temmanneetolimme temmanneet
tetempaattetempasitteolette temmanneetolitte temmanneet
hetempaavattempasivatovat temmanneetolivat temmanneet
passiivitemmataantemmattiinon temmattuoli temmattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätempaisinolisin temmannut
sinätempaisitolisit temmannut
häntempaisiolisi temmannut
metempaisimmeolisimme temmanneet
tetempaisitteolisitte temmanneet
hetempaisivatolisivat temmanneet
passiivitemmattaisiinolisi temmattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinätempaa—
häntemmatkoonolkoon temmannut
metemmatkaamme—
tetemmatkaa—
hetemmatkootolkoot temmanneet
passiivitemmattakoonolkoon temmattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätemmannenlienen temmannut
sinätemmannetlienet temmannut
häntemmanneelienee temmannut
metemmannemmelienemme temmanneet
tetemmannettelienette temmanneet
hetemmannevatlienevät temmanneet
passiivitemmattaneenlienee temmattu

Infinitiivit

1. infinitiivitemmata
1. inf. pitkä muototemmatakseen
2. inf. inessiivitemmatessa
2. inf. inessiivi, passiivitemmattaessa
2. inf. instruktiivitemmaten
3. inf. inessiivitempaamassa
3. inf. elatiivitempaamasta
3. inf. illatiivitempaamaan
3. inf. adessiivitempaamalla
3. inf. abessiivitempaamatta
3. inf. instruktiivitempaaman
4. infinitiivitempaaminen
5. infinitiivitempaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippitempaava
Passiivin 1. partisiippitemmattava
Aktiivin 2. partisiippitemmannut
Passiivin 2. partisiippitemmattu
Agenttipartisiippitempaama
Kieltopartisiippitempaamaton

Riimit

-emːɑtɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Temmata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/temmata