- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 5 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | lȫvvä ’lyödä, iskeä; niittää’, lȫkki ’lyöminen; niitto’ |
|---|---|
| karjala | lyyvä ’lyödä’, lyyväkseh ’tylsyä (teräase); ryhtyä; heittelehtiä, paiskautua’, lyötteä ’lyöttää; hangata, hiertää; iskeä kiinni’, lyöttäytyö ’saada selkäänsä; hiertyä; heittelehtiä; lyöttäytyä mukaan; heittäytyä jksik’, lyönti, lyöntä ’lyönti; tappelu’ |
| lyydi | lüödä ’lyödä’, lüönd ’lyöminen’ |
| vepsä | ĺöda ’lyödä, piestä; muurata saviuuni; niittää; heltyä (hampaat)’, ĺönd ’lyöminen, pieksentä; uunin muuraus’ |
| vatja | lüvvä ’lyödä’, (vatjan Kukkosin murre) lǖmīn ’lyönti, lyöminen’ |
| viro | lüüa ’lyödä’, lööm (g. ‑a) ’lyöminen, tappelu’, löök (g. löögi) ’isku, lyönti’ |
| liivi | lüöb (prs.) ’lyö’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| länsimari | länsimari lüem, itämari lü(j)em ’ampua’ |
|---|---|
| komi | li̮jni̮ ’ampua; heittää’ |
| etelämansi | etelämansi lä-, läw-, itämansi li-, läj-, li γ -, länsimansi lij-, läj-, pohjoismansi laj-, li γ - ’heittää’ |
| unkari | lő ’ampua; (murt.) lyödä’. |
suomi lyöttää (Eurén 1860; Kirvu) ’vanuttaa, tampata sarkaa’ ~ inkeroinen lȫttǟ ’karttauttaa, kartata tehtaassa’ | vatja (vatjan Kukkosin murre) lǖttǟ ’karttauttaa’ ovat merkityslainoja, vertaa venäjä bit́ šerst́ ’karstata villoja’ (venäjä bit́ ’lyödä’).