- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- karjala, lyydi, viro, etelämansi, itähanti, nenetsi ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | noutoa ’seurata jäljessä, kulkea jnk mukaan; noudattaa (jälkiä, käskyä, mieltä)’, nouvattoa ’sama merkitys’, nouto ’seuraaminen, totteleminen’ |
|---|---|
| lyydi | nouta ’seurata, noudattaa’ |
| viro | nõuda (prs. nõuan) ’vaatia’ |
(suomi noudattaa → inarinsaame noaydittiđ ’sama merkitys’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| – | ? saame njuwˈdet ’vaivata, hieroa; survoa; tappaa (syöpäläisiä)’ |
|---|---|
| etelämansi | etelämansi itämansi ńawl-, länsimansi ńiwl-, pohjoismansi ńāwl- |
| itähanti | itähanti ńɔγəl-, etelähanti ńoχət-, pohjoishanti ńoχəl- ’seurata jälkiä, ajaa takaa’ |
| nenetsi | ńodā- ’seurata jälkiä’ |
| selkuppi | ńo-, ńoti̮- |
| matori | nodaštam ’sama merkitys’ |
Kyseessä on alkuaan metsästystermi ’seurata jälkiä, ajaa takaa’; saame sanan kuuluminen tähän on sen merkityksen puolesta epävarmaa. Sanan alkup. vartaloa edustaa esimerkiksi suomi nou- ja itähanti ńɔγə-; kaus.-johdokset (‑t-, ‑l-) ovat eri tahoilla tapahtuneen rinnakkaiskehityksen tulosta.